Odotellessa ehtii polttaa tupakan.

Ehtiikö vielä poltaa tupakan? Pidetään tupakanmittainen tauko!

Savuketta voidaan hyvällä syyllä kutsua moderniksi tiimalasiksi. Tupakanpoltolla voidaan mitata aikaa. On helpompaa katsella savukkeen lyhenevän kuin vilkuilla koko ajan kelloaan. Odotellessa myöhässä olevaa tuttavaa voi tupakoitsija päättää polttavansa vielä yhden savukkeen ja lähteä sitten, jos toinen ei ole saapunut.

Savuke ei kuitenkaan ainoastaan mittaa aikaa, vaan saa ajankulun tuntumaan nopeammalta. Kukapa tupakoitsija ei polttaisi ajankulukseen joutuessaan odottelemaan tai ollessaan vailla muuta tekemistä? Toisaalta tupakanpoltto voi tarjota illuusion kiireettömyydestä kiireen keskellä. Vaikka pitäisi jo mennä, aina löytyy aikaa yhden tupakan polttamiseen.

Tupakka on myös ystävä. "Kun nojaan taaksepäin ja sytytän tupakan, en ole enää yksin", ajattelee tupakoitsija. Tupakan kanssa aika kuluu joutuisammin ja mukavammin.

Monille tupakka rytmittää päivää. Aamu alkaa vasta aamusavujen jälkeen. Ennen työnteon aloittamista poltetaan vielä yksi savuke ja tauot pidetään tupakkapaikalla. Päivän viimeinen tupakka on ikään kuin oven sulkeminen, joka päättää kuluneen päivän.

Tupakointi liittyy tiettyihin tilanteisiin. Tupakka sytytetään, vaikka sitä ei erityisesti tekisi edes mieli, monissa tilanteissa: seistessä bussipysäkillä, tullessa ulos metrosta, työurakan valmistuessa.