Get your own Free Home PageKirjoittanut Jan S. Haugland
Käännös: Valaisija
Alkuperäinen englanninkielinen artikkeli: 607: The Shaky Foundation of the 1914-doctrine
Opettaako Raamattu Jerusalemin tuhoutuneen vuonna 607 eKr?
Puolustaako Vartiotorni-seura Raamatun aikajärjestystä?
Raamattu opettaa tuhon tapahtuneen vuonna 587 eKr.
Listat vallassa olleista hallitsijoista
Kuninkaalliset kaiverruskirjoitukset
Kuunpimennyksiin (saros) liittyvät tekstit
Yhteensopivuus egyptiläisen aikajärjestyksen kanssa
Vartiotorni-seura (VT-seura) määrää Jehovan Todistajien (JT) teologisen opetuksen rungosta. Tulemme havaitsemaan, että tämä runko tukeutuu täysin vuoteen 1914. Jehovan Todistajien tämänhetkinen opetus on, että Jeesus Kristus sai kuninkuuden taivaissa vuonna 1914 ja alkoi hallita "vihollistensa keskellä" (Ps. 110:2). Myös viimeisten päivien sanotaan alkaneen tuona vuonna.
Marraskuun 1. päivän 1995 Vartiotornin ilmestymiseen asti VT-seura opetti, että jotkut vuoden 1914 tapahtumat nähneistä ihmisistä olisivat elossa ja näkisivät myös maailmanlopun. Kun tämä oppi kumottiin, vuoden 1914 merkittävyys pieneni. Silti monet pääopeista nojaavat vuoteen 1914:
JT:t väittävät, että liikkeen perustaja, Charles T. Russell, ennusti vuoden 1914 tapahtumat jo 1870-luvulta lähtien. Tätä käytetään pääasiallisena todisteena siitä, että Russell toimi Jumalan ohjaamana.
On totta, että vuodella 1914 oli tärkeä osuus Russellin aikalaskelmissa. Hän ennusti tuoksi vuodeksi maailmanloppua ja Jumalan valtakunnan täyttä perustamista maan päälle. Näin ei tietenkään käynyt, mutta JT:t kuitenkin väittävät, että jotakin tärkeää tapahtui samaan aikaan kun I maailmansota syttyi.
Mitä ajanlaskun todisteita Russell sitten käytti? Perusteet aikalaskelmilleen hän lainasi täysin adventisti Nelson Barbourilta. Heillä oli pitkä lista päivämääriä, joista yksi oli 1914.
Barbour rakensi kaikki perustelunsa yhtenäiseen Raamatun aikalaskelmaan, jossa Adamin luominen oli ajoitettu vuoteen 4127 eKr. Barbour (ja Russell) ajatteli, että numeroita sisältävät monet Raamatun jakeet olivat "koodattuja" viestejä Jumalalta, joista saisi selville erilaisten tapahtumien päivämäärät.
Yksi näistä teksteistä on Danielin 4. luku. Siinä profeetta Daniel sanoo kuningas Nebukadnessarille:
Dan. 4:22 "Sinut ajetaan pois ihmisten joukosta, ja olet asuva villieläinten parissa. Härkien tavoin olet saava ruohoa ruoaksesi, ja yökaste on sinut kasteleva. Seitsemän vuotta ("seitsemän aikaa", Uuden Maailman käännös [UM], Dan. 4:25) vierii sinun ylitsesi, kunnes opit tietämään, että Korkein on hallitsija ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa sen kuninkuuden kenelle tahtoo." [KR92]
Jostakin syystä Barbour (ja JT:t nykyään) tulkitsevat tämän Raamatun kohdan tarkoittavan jotakin muuta kuin vuosia, jotka Nebukadnessar vietti mielisairaana. UM käyttää termiä "aika" myös Ilm. 12:6,14 käännöksissään. Jakeet tulkitaan siten, että kolme ja puoli aikaa vastaa 1260 päivää. Yksi "aika" määritellään 360 päiväksi ja vastaavasti 7 aikaa on 2520 päivää. Sitten VT-seura vetoaa "päivä vuotta kohden" -sääntöön, joka perustuu 4. Moos. 14:34 ja Hes. 4:6 (mielenkiintoisesti sääntö ei olekaan enää voimassa tulkittaessa Ilmestyksen 12. lukua!) ja saa tulokseksi 2520 vuotta.
Mutta mikä tapahtuma kesti 2520 vuotta? Ilman sen enempiä todisteita Barbour sovelsi tämän ajan koskemaan Jeesuksen ennustusta Jerusalemin tuhosta, joka tapahtui vuonna 70 jKr.:
Luuk. 21:24 "Monet surmataan miekan terällä, toiset viedään vangiksi kaikkien kansojen sekaan, ja vieraat kansat polkevat Jerusalemia, kunnes niille annettu aika ("kansojen määräajat", UM) täyttyy."
Huolimatta siitä tosiasiasta, että Jeesuksen sanojen mukaan "pakanain ajat" / "kansojen määräajat" alkavat silloin kun Jerusalem tuhoutuu tulevaisuudessa, Barbour esitti, että "pakanain ajat" alkoivat Jerusalemin joutuessa babylonialaisten alaisuuteen jo vuosisatoja aikaisemmin, kuningas Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena (Jer. 52:12). Milloin oli tämä hallitusvuosi?
Barbour sanoi Jerusalemin tuhon tapahtuneen vuonna 606 eKr.
Laskettaessa 2520 vuotta eteenpäin vuodesta 606 eKr. päädytään vuoteen 1914 jKr., eikö niin?
Väärin.
Barbour oli, kuten Russellkin, varsin tietämätön ajanlaskusta ja historiasta. Kun nykyisin käytössä oleva kalenteri (juliaaninen, myöhempien parannusten jälkeen gregoriaaninen) tehtiin, niin käytössä ei ollut 0-vuotta, joten vuotta 1 eKr. seurasi 1 jKr. 2520 vuotta laskettuna vuodesta 606 eKr. antaa tulokseksi 1915, jota Russell itseasiassa käyttikin jonkin aikaa vuoden 1914 sijasta. Mutta sitten I maailmansota alkoi 1914. Russell oli ennustanut jotakin tapahtuvaksi vuonna 1914, ja koska jotakin tosiaan tapahtui niin Russell ajatteli olleensa oikeassa. Russell "unohti" 0-vuoden ja vaihtoi aikalaskelmansa osoittamaan takaisin vuoteen 1914.
Ennemmin tai myöhemmin tämä virhe piti kuitenkin korjata. Miten? Jerusalemin tuhoa muutettiin yhdellä vuodella vuodesta 606 eKr. vuoteen 607 eKr. Tämä on helppoa tehdä paperilla.
VT-seuran kirja Ilmestyksen suurenmoinen huipentuma on käsillä! (1988) lainaa Barbourin vanhaa kirjasta sivulla 105:
"'Vuonna 606 eKr. Jumalan valtakunta päättyi, otsaripa otettiin pois ja koko maapallo luovutettiin pakanoille. 2520 vuotta vuodesta 606 eKr. päättyivät vuonna 1914 jKr.' - The Three Worlds, julk. 1877, s. 83."
Alaviite jatkaa:
"Onneksi nuo raamatuntutkijat eivät olleet tajunneet, että 'eKr.':n ja 'jKr.':n välillä ei ole nollavuotta. Kun tutkimukset tekivät myöhemmin tarpeelliseksi oikaista vuosi 606 eKr. vuodeksi 607 eaa., tuo nollavuosi poistettiin samalla, joten vuotta '1914 jKr.' koskeva ennustus piti yhä paikkansa. - Ks. Jehovan todistajien vuonna 1943 (suom. 1945) julkaisemaa kirjaa "Totuus on tekevä teidät vapaiksi", s. 243, 244."
Varsin vaikuttavaa, vai mitä? "Onneksi" - Jumalan ohjauksessa - he olivat tehneet kaksi virhettä, jotka kumosivat toisensa!
Mitä oli se uusi "tutkimus", joka siirsi Jerusalemin tuhoutumisen päivämäärää? Sellaista tutkimusta ei tietenkään ollut. VT-seuran kirjallisuudesta ei löydy mitään todisteita tälle uudelle päivämäärälle.
Päivämäärän siirtäminen oli tarpeellista ainoastaan pitämään vuosi 1914 paikallaan, jonka varassa kaikki muut VT-seuran oppirakennelmat lepäävät.
Tosiasia on, että Jerusalem joutui babylonialaisten valtaan vuonna 587 eKr. eikä 607. Barbourin ja Russellin tietämättömyys ajanlaskusta ja historiasta on aiheuttanut VT-seuralle melkoisen ongelman. VT-seuran usein lainaama lähdeteos The Encyclopedia Britannica sanoo asiasta seuraavasti (vapaa käännös):
"Vuonna 587/586 eaa. kaupunki ja sen temppeli tuhottiin perusteellisesti Nebukadnessarin toimesta ja pakkosiirtolaisuus alkoi. Se [pakkosiirtolaisuus] loppui vuonna 538 eaa., kun Babylonian vallannut persialainen Kyyros Suuri antoi juutalaisten palata maahansa Serubbabelin, Daavidin sukuhaaraan kuuluvan miehen, johdolla."
VT-seura tunnustaa olevansa yksin väittäessään Jerusalemin tuhon tapahtuneen vuonna 607 eKr. Syyksi tarjotaan kuitenkin selitystä siitä, että ainoastaan he tukeutuvat täysin Raamattuun "maallisten" tietolähteiden sijasta.
Kirjan Tulkoon sinun valtakuntasi (1981) sivulla 187 sanotaan:
"Raamattuun uskovat kristityt ovat kerran toisensa jälkeen havainneet, että sen sanat kestävät runsaan kritiikin kokeen ja että ne on todistettu täsmällisiksi ja luotettaviksi. He ymmärtävät, että koska se on Jumalan henkeytetty sana, sitä voidaan käyttää mittakeppinä arvioitaessa maallista historiaa ja maallisia näkemyksiä."
Tämä kuulostaa kristitystä varmasti mukavalta, mutta onko se totta? Pitääkö VT-seura Raamattua tosiaan "täsmällisenä ja luotettavana"? Käyttävätkö he Raamattua mittapuunaan?
Raamattu ei sisällä mitään absoluuttisia/kiistattomia päivämääriä, koska nykyisin käyttämäämme kalenteria ei ollut keksitty vielä Vanhan Testamentin kirjoittamisen aikoihin. Tästä syystä ei ole mahdollista määritellä tapahtumien ajankohtia suoraan. Sen sijaan Raamattu antaa monia suhteellisia (toisiin tapahtumiin liittyviä) päivämääriä.
Esimerkiksi:
Dan. 1:1 "Juudan kuninkaan Jojakimin kolmantena hallitusvuotena hyökkäsi Babylonian kuningas Nebukadnessar Jerusalemia vastaan ja saartoi sen."
Tämän jälkeen seuraa selostus siitä, kuinka temppelin pyhät esineet vietiin Babyloniaan ja joitakin merkittäviä israelilaisia - heidän joukossaan Daniel - otettiin vangiksi. Jerusalemia ei tuhottu vielä tässä vaiheessa. Samalla tavoin löydämme Dan. 2:1 tapahtuman, jonka ajankohta oli Nebukadnessarin toinen hallitusvuosi. Loogisesti päätellen tämä tarkoittaa sitä, että Danielin ja muiden pakkosiirto tapahtui Nebukadnessarin hallinnon valtaannousuvuotena (teoreettisesti tämä on 1. vuosi, mutta kuten Dan. 1:5 osoittaa, niin kolmen vuoden opetusjakso tapahtui Dan. 1:1 ja 2:1 välisenä aikana).
Näin tapahtumia siis kirjattiin raamatullisina aikoina. Mikäli me pystymme määrittämään kuninkaiden hallitusajat, tässä tapauksessa siis Jojakimin ja Nebukadnessarin, niin me pystymme määrittämään myös muiden tapahtumien ajankohdat.
Mikä tahansa ajanlaskun määrittäminen tarvitsee siis tuekseen jotakin Raamatusta riippumatonta todistelähdettä. Ainoastaan suhteelliset päivämäärät saadaan itse Raamatusta. Tarkastelemme myöhemmin sitä, kuinka nämä päivämäärät voidaan saada selville.
Kuten olemme nähneet, VT-seura väittää noudattavansa Raamattua ja puolustavansa sitä kritiikkiä vastaan. Onko tämä totta? Ehkä toisinaan, mutta ei tässä tapauksessa.
Huomasimme kuinka Dan. 1:1 kertoo Nebukadnessarin ottaneen vankeja Jerusalemista Jojakimin kolmantena hallitusvuotena (kts. valtaannousuvuosi-järjestelmä).
Vartiotornin aikajärjestyksen mukaan tämä ei ole mahdollista.
VT-seuran julkaisema Raamatun tietosanakirja Insight on the Scriptures sanoo 1. osan sivulla 1269:
| Vapaa käännös | Alkuperäinen englanninkielinen teksti |
| "Danielin 1:1:ssä Daniel selvästi viittaa Jojakimin kolmanteen hallitusvuoteen Babylonian alaisena vasallikuninkaana/sijaishallitsijana. Se ei voinut olla Jojakimin 11-vuotisen Juudan hallituskauden 3. vuosi, koska tuolloin Jojakim ei ollut Babylonian alainen, vaan Egyptin farao Nekon alainen vasallikuningas." | "Evidently it is to this third year of Jehoiakim as a vassal king under Babylon that Daniel refers at Daniel 1:1. It could not be Jehoiakim's third year of his 11-year reign over Judah, for at that time Jehoiakim was a vassal, not to Babylon, but to Egypt's Pharaoh Necho." |
"Selvästi", he sanovat. Henkilö joka ei ole hyvin perillä Raamatusta saattaa pitää mahdollisena, että Daniel viittaa "kolmanteen hallitusvuoteen" laskien jostakin kuninkaan hallituskauden erikoistapahtumasta. Mutta kun tiedämme miten aikaa laskettiin noina päivinä, niin ymmärrämme tämän olevan erittäin epätodennäköistä. Otetaanpa esimerkki: Olisiko mahdollista, että joku nykypäivänä elävä ihminen määrittelisi II maailmansodan alkaneeksi vuonna 1869 ainoastaan siksi, että hänen mielestään Jerusalemin kukistuminen roomalaisten käsissä (70 jKr.) olisi mielenkiintoisempi tapahtuma aloittaa vuosikalenteri kuin Kristuksen (oletettu) syntymä? Jos Daniel olisi antanut vastaavan oudon lausunnon, olisi hän ymmärtänyt, että muut käsittäisivät hänet varmasti väärin. Sitäpaitsi Daniel, kuten monet muutkin Raamatun kirjoittajat, käyttää toistuvasti tätä samaa päiväystyyliä (Dan. 7:1; 8:1; 9:1; 10:1; 11:1).
Dan. 2:1 kertoo profeetan selittäneen Nebukadnessarin unet hänen 2. vuotenaan. Jälleen kerran VT-seuran täytyy turvautua melkoiseen akrobatiaan, kun teksti selvästi kuuluu "Toisena hallitusvuotenaan Nebukadnessar...", eikä epäselvyyksiä pitäisi syntyä.
Kieltäytyminen laittamasta Raamattua opinkappaleiden edelle tulee erityisen nololla tavalla esiin kirjassa Tulkoon sinun valtakuntasi, joka yrittää kumota VT-seuran aikalaskelmia vastaan esitetyn kritiikin. Sivulla 188 he yrittävät kumota Berossoksen babylonialaisten aikakirjojen arvon:
"Vaikka Berossos väittääkin Nebukadnessarin ottaneen juutalaisia vankeja valtaannousunsa vuonna, niin mitkään nuolenpääkirjoitukset eivät tue sitä."
Eikö olekin hämmästyttävää huomata, että vain muutamia kappaleita sen jälkeen kun VT-seura mainostaa itseään Raamatun ainoaksi puolestapuhujaksi, he tarkoituksellisesti kieltäytyvät tunnustamasta sitä, että Raamattu itse, Danielin kirjassa, kannattaa Berossosta VT-seuran aikalaskelmia vastaan?
Nämä eivät ole ainoita esimerkkejä. Profeetta Sakarja tuo esiin kaikkein pahimman iskun VT-seuran aikalaskelmia vastaan.
Sak. 1:7 "Dareioksen toisena hallitusvuotena, yhdennentoista kuukauden eli sebat-kuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, tuli Herran sana profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, Iddon pojanpojalle."
Tällä kertaa VT-seura on muiden lähteiden kanssa samaa mieltä siitä, että tapahtuma ajoittuu helmikuuhun 519 eKr. Käyttäähän VT-seuran vuosi 607 Kyyroksen hallituskautta eräänlaisena kiinnepisteenä, joten olisi epäviisasta kieltää tätä.
Mitä profeetta Sakarja näki ja kuuli?
Sak. 1:12 "Sen kuultuaan enkeli lausui: 'Herra Sebaot, kuinka kauan kestää, ennen kuin armahdat Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja? Olethan ollut niille vihoissasi jo seitsemänkymmentä vuotta.'"
Kyllä, 70 vuotta Jumala oli ollut vihoissaan Juudan kaupungeille. Tämä vie meidät vuoteen 589 eKr. VT-seuran aikajärjestyksen mukaan mitään merkittävää ei tapahtunut tuona vuotena. Kuitenkin vakiintuneen aikajärjestyksen mukaan tämä oli se vuosi, jona Nebukadnessar aloitti Jerusalemin piirityksen (2. Kun. 25:1; Hes. 24:1,2; Jer. 52:4).
Sitä paitsi olisi ollut merkityksetöntä enkelin sanoa, että kaupungit olivat olleet vihan alaisena "seitsemänkymmentä vuotta", jos tämä ajanjakso alkoi kahdeksantoista vuotta pääkaupungin täydellisen tuhoutumisen jälkeen! Toisaalta jos enkeli puhui seitsemänkymmenen vuoden ajanjaksosta vuosien 607 ja 537 eKr. välillä - kuten JT:t epäilyksettä väittävät - niin miksi enkeli kysyisi "kuinka kauan kestää"? Nämä sanat osoittavat, että siinä vaiheessa "vihastumisen" ajanjakso ei ollut vielä päättynyt. Ja koska ajanjakso jatkui edelleen, sen on täytynyt alkaa jollakin merkittävällä tapahtumalla vuonna 589 eKr.
Kuin tämä ei olisi vielä tarpeeksi, Sakarja tarjoilee vielä kohtalokkaamman iskun VT-seuran aikalaskelmille:
Sak. 7:1-5 "Kuningas Dareioksen neljäntenä hallitusvuotena, yhdeksännen kuukauden eli kislev-kuun neljäntenä päivänä, tuli Herran sana Sakarjalle. Betelistä oli lähetetty Sar-Eser ja Regem-Melek sekä joitakin muita miehiä uhraamaan Herralle ja rukoilemaan häneltä armoa. Heidän tuli kysyä papeilta, jotka palvelivat Herran Sebaotin temppelissä, sekä profeetoilta näin: 'Pitääkö Betelissä edelleenkin viettää katumus- ja paastopäivää viidennessä kuussa, niin kuin on tehty jo monet vuodet?' Silloin minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana: 'Sano koko kansalle ja papeille näin: - Te olette kyllä paastonneet ja pitäneet valittajaisia viidennessä ja seitsemännessä kuussa jo seitsemänkymmenen vuoden ajan. Mutta oletteko paastonneet minun kunniakseni?'"
Näiden jakeiden aikajärjestykseen liittyvät todisteet ovat hämmästyttävät ja antavat runsaasti tietoa. Jopa VT-seuran kirjallisuudessa myönnetään, että tapahtumat, joiden vuoksi juutalaiset surivat ja paastosivat, on selvästi merkitty Raamattuun. He olivat paastonneet viidennessä kuussa: "Paastoa vietettiin ilmeisesti tuon kuukauden (aabin) kymmenentenä päivänä sen muistoksi, että Nebukadnessarin henkivartioston päällikkö Nebusaradan sinä päivänä, kahden päivän tarkastuksen jälkeen, poltti poroksi Jerusalemin kaupungin ja sen temppelin", kuten sanotaan VT-seuran kirjassa Paratiisi ennallistetaan ihmiskunnalle - teokratian toimesta! sivulla 232. He paastosivat myös seitsemännessä kuussa: "Yksi näistä oli seitsemännen kuukauden (tisrin) kolmantena päivänä käskynhaltija Gedaljan salamurhan muistoksi, Gedaljan, joka kuului kuningas Daavidin kuninkaalliseen sukuun ja josta Nebukadnessar oli tehnyt maan käskynhaltijan niitä köyhiä juutalaisia varten, joiden sallittiin jäädä maahan Jerusalemin tuhon jälkeen." (Paratiisi ennallistetaan ihmiskunnalle - teokratian toimesta!, s. 232).
Tämä johtaa VT-seuran ilmeiseen ongelmaan, koska he väittävät tämän tapahtuneen vuonna 607 eKr. Marraskuu 518 eKr. (Dareioksen neljäs hallitusvuosi), jolloin Sakarja sai näkynsä, on 90 vuotta 607 eKr. jälkeen. VT-seura myöntää, että seitsemänkymmenen vuoden suruaika alkoi kun Jerusalem tuhottiin. Edellä oleva Raamatun kohta osoittaa erittäin selvästi, että seitsemänkymmentä vuotta osuvat vuoteen 518 eKr. Israelilaiset kysyivät pitäisikö heidän jatkaa (vuosittaista) paastoamistaan. Jos he olisivat lopettaneet sen kaksikymmentä vuotta aikaisemmin, tässä kysymyksessä ei olisi ollut mitään järkeä. UM käyttää Sak. 1:12 sanamuotoa "nämä seitsemänkymmentä vuotta" ("these seventy years") sen sijaan, että käytettäisiin sanamuotoa "ne seitsemänkymmentä vuotta" ("those seventy years"). Jälkimmäinen olisi ollut sanavalinta, jos ajanjakso olisi loppunut jo kaksikymmentä vuotta aikaisemmin (Sak. 7:5 RSV käännöksen mukaan sanoo "for these seventy years", NIV sanoo "for the past 70 years").
Kuinka VT-seura vastaa tähän aikajärjestystään koskevaan vakavaan vastaväitteeseen? Sakarjan 1. luvussa esiintyvään enkeliin liittyen he sanovat:
"Tarkoittiko enkeli siis sitä, että nuo seitsemänkymmentä vuotta eivät olleet vielä päättyneet tai että ne olivat päättyneet aivan äsken? Se ei voinut pitää historiallisesti paikkaansa." (Paratiisi ennallistetaan ihmiskunnalle - teokratian toimesta!, s. 129; lihavointi lisätty)
Todellakin! Jokainen historian tutkija ja Raamatun selitysteos, joiden tukena on tuhansia nuolenpääkirjoituksia, muinaisia asiakirjoja ja kaiverruksia, toteaa että vuosi 586/7 eKr. on Jerusalemin tuhon oikea päivämäärä. Sitten kun Jumala ja Jumalan enkeli sanovat saman asian profeetta Sakarjan kautta, niin VT-seura hävyttömästi toteaa, että "se ei voinut pitää historiallisesti paikkaansa".
Lisäesimerkit tuskin ovat enää välttämättömiä osoittamaan sitä millä tavoin VT-seura tukeutuu Raamattuun.
Tutkitaanpa kuitenkin vielä niitä perusteluja, joita VT-seura käyttää vuoden 607 eKr. tueksi.
Saadakseen vastapainoa runsaille aikajärjestystään vastaan puhuville todisteille, VT-seura vetoaa joihinkin Raamatun kirjoituksiin. Tulkoon sinun valtakuntasi sanoo sivulla 187-8:
"Profeetta Jeremia ennusti, että babylonialaiset tuhoaisivat Jerusalemin ja tekisivät kaupungin ja maan autioksi. (Jer. 25:8,9) Hän lisäsi: 'Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.' (Jer. 25:11) Nuo 70 vuotta kuluivat umpeen, kun Kyyros Suuri (Raamatussa Koores) ensimmäisenä vuotenaan vapautti juutalaiset, ja he palasivat kotimaahansa. (2. Aik. 36:17-23) Me uskomme, että totuudenmukaisin tulkinta Jeremian 25:11:stä ja muista raamatunkohdista on, että nuo 70 vuotta alkoivat babylonialaisten tuhotessa Jerusalemin ja jättäessä Juudan maan autioksi."
Jeremian 70 vuotta on tässä kohden sovellettu täysin ajanjaksoon, joka alkoi Nebukadnessarin tuhottua Jerusalemin ja päättyi juutalaisten saadessa luvan palata Babyloniasta takaisin omaan maahansa. Babylonian joutuminen Kyyroksen valtaan tapahtui vuonna 539 eKr. Tämä asia on kiistaton. VT-seura sanoo, että juutalaiset palasivat kotimaahansa vuonna 537 eKr. Tämä on mahdollista, vaikkakin 538 eKr. on todennäköisempi vuosi. VT-seura väittää, että tästä johtuen Jerusalem tuhoutui 70 vuotta aikaisemmin, vuonna 607 eKr.
Seitsemänkymmentä vuotta on Jeremian käyttämä profeetallinen ajanjakso, joten on luonnollista tutkia ensin miten tätä ilmaisua on käytetty hänen kirjassaan. Ensimmäinen maininta on Jer. 25:11, kuten yllä olevasta voidaan nähdä. Teksti ei kuitenkaan sano sitä, mitä VT-seura väittää sen sanovan.
Jer. 25:11 "Koko tämä maa tulee täyteen raunioita ja autioituu, ja nämä kansat palvelevat Babylonian kuningasta seitsemänkymmentä vuotta."
Huomaamme heti, että Jeremia ei missään kohdin sano Jerusalemin olevan autiona seitsemääkymmentä vuotta. Nämä seitsemänkymmentä vuotta olivat palveluksen aikaa, eivätkä autioitumisen. Vaikka tekstiyhteys puhuukin autioitumisesta, seitsemänkymmentä vuotta soveltuvat pelkästään palvelusaikaan. Edellä lainatun Tulkoon sinun valtakuntasi -kirjan teksti jättää tämän täysin huomioimatta. Lisäksi palvelusaika ei rajoittunut israelilaisiin, vaan "nämä kansat" luonnollisesti sisältävät useimmat, ellei kaikki, Syyrian-Palestiinan alueella eläneet kansat.
Mitä Jeremia tarkoitti sanoillaan "seitsemänkymmentä vuotta"? Luonnollisesti ilmaisu voi viitata tarkalleen 70 vuoden ajanjaksoon, eikä esim. 71 tai 69 vuoteen. Tällä tavoin se on ymmärretty VT-seurassa ja siinä he ovat mitä luultavimmin oikeassa.
Kuitenkin yhtä hyvin tämä saattaa olla pyöristetty numero ja soveltua likimääräiseen ajanjaksoon. Yksi esimerkki on Ps. 90:10 teksti: "Seitsemänkymmentä on vuosiemme määrä." Tämän tekstin perusteella tuskin kukaan väittää, että ihmisen iän pituus on tarkalleen seitsemänkymmentä vuotta. Jes. 23:15 osoittaa, että "seitsemänkymmentä vuotta" samaistetaan "yhden kuninkaan eliniän" kanssa, joka luonnollisesti on arvio. Tämä Jeremiankin tietämä periaate saattaa yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että hän sanoi kansojen palvelevan Babyloniaa elinikänsä, eli noin seitsemänkymmentä vuotta.
"Nämä kansat" aloittivat Nebukadnessarin palvelemisen viimeistään vuonna 605 eKr., jolloin - kuten olemme nähneet - hän otti jopa vankeja ja sotasaalista Jerusalemista. Samana vuonna Nebukadnessar kukisti farao Nekon (Jer. 46:2) ja siitä lähtien alueen kansat joutuivat maksamaan veroa Babylonian kuninkaalle. Aikakausi loppui äkisti vuonna 539 eKr., kun Kyyros kukisti Babylonian. Näin ollen palveluksen aika oli 66 vuotta, joka pyöristettynä on 70.
On kuitenkin mahdollista soveltaa seitsemänkymmenen vuoden ajanjakso alkaneeksi vuodesta 609 eKr., joka antaisi tulokseksi tarkalleen seitsemänkymmentä vuotta. Tuona vuonna kukistui Harran, ja Assyrian kuningaskunta oli tällä alueella selvästi joutunut luovuttamaan valta-asemansa Babylonialle. Niinpä vuonna 609 eKr. "näiden kansojen" hallinta siirtyi Assyrialta Babylonialle. Jotkut kansat joutuivat Babylonian alaisuuteen heti, mutta toiset seurasivat nopeasti perässä. [Alaviite 1]
Ei ole kuitenkaan mahdollista tietää aivan tarkasti mitä Jeremia tarkoitti sanoillaan. Huomaa kuitenkin, että valitsimmepa seitsemänkymmenen vuoden tulkinnaksi mitä tahansa, niin "kaikkein luonnollisin tapa lukea" Jer. 25:11 antaa seitsemänkymmenen vuoden päättymisvuodeksi 539 eKr., jolloin Kyyros valloitti Babylonian. Lisäksi näiden vuosien alkamisella ei ollut mitään tekemistä Jerusalemin tuhoutumisen kanssa, vaan ne liittyvät Babylonian johtoaseman saavuttamiseen.
Jeremia mainitsee seitsemänkymmentä vuotta toisessakin jakeessa.
Jer. 29:10 "Näin sanoo Herra: Kun Babylonian seitsemänkymmentä vuotta ovat kuluneet, minä otan teidät jälleen huomaani. Minä täytän lupaukseni ja tuon teidät takaisin omaan maahanne."
Jer. 29:10 "Sillä näin on Jehova sanonut: Seitsemänkymmenen vuoden täytyttyä Babylonissa (engl. at Babylon) minä käännän huomioni teihin ja olen vahvistava teitä kohtaan hyvän sanani tuomalla teidät takaisin tähän paikkaan." [UM]
Tässä kohdin UM osoittaa puolueellisuutensa VT-seuran tulkintojen puolesta. On kuitenkin huomattava, että puhuttaessa "seitsemästäkymmenestä vuodesta", tämä on ainoa kohta jossa UM:n tulkinta on kiistanalainen.
Huomioonottamatta vuoden 1611 Kuningas Jaakon käännöstä ja sen perusteella tehtyjä uudempia käännöksiä, UM on täysin yksin kääntäessään tämän kohdan "at Babylon" ("Babylonissa").
Kaikissa muissa käsiimme saamissa käännöksissä tekstissä sanotaan "for Babylon" ("Babylonian") tai samansuuntaisesti:
Jer. 29:10 "For thus says the LORD: When seventy years are completed for Babylon, I will visit you, and I will fulfil to you my promise and bring you back to this place." [RSV]
Carl Olof Jonsson lähetti kirjeen useille pohjoismaissa tunnustetuille heprean kielen tutkijoille ja kysyi heiltä mikä oli tässä kohdassa käytetyn hepreankielisen ilmauksen "LeBabel" tarkka merkitys. Poikkeuksetta he sanoivat, että käännös "for Babylon" ("Babylonin") oli oikea. Nämä tutkijat olivat tri. Seth Erlandson Uppsalasta, tri. Hans M. Berstad, prof. Tryggve Mettinger ja tri. Tor Magnus Amble. Tässä kysymyksessä heprean tutkijat ovat yksimielisiä, minkä pitäisi tulla selväksi siitä tosiasiasta, että jokainen moderni Raamatun käännös käyttää tätä käännöstapaa.
Lisähuomautuksena sanottakoon, että ei ole mahdollista tulkita tekstiä siten, että se tarkoittaisi seitsemänkymmenen vuoden jaksoa alkaen Jerusalemin tuhosta ja päättyen juutalaisten vapauttamiseen Babyloniasta Kyyroksen toimesta. Jakeen tekstiyhteys osoittaa sen olevan osa Jeremian kirjoittamaa kirjettä niille, jotka otettiin Jerusalemista vangeiksi toisessa (kaikkiaan kolme) pakkosiirrossa (2. Kun. 24:10-17; 2. Aik. 36:10).
Tämä tapahtui kymmenen vuotta ennen Jerusalemin tuhoa.
Kirjeessään (Jer. 29:9-11) Jeremia kertoo vangituille, että heidän pitäisi asettua Babyloniaan asumaan eikä odottaa nopeaa paluuta niin kuin muutamat väärät profeetat olivat ennustaneet. He pysyisivät Babyloniassa kunnes "Babylonian seitsemänkymmentä vuotta ovat kuluneet". Vasta sitten he palaisivat.
Tämä olisi järkeenkäypää vain jos seitsemänkymmentä vuotta olisivat jo alkaneet.
Tätä Jer. 29:10 tulkintaa kannattaa tri. Avigdor Orr:
| Vapaa käännös | Alkuperäinen englanninkielinen teksti |
| "Hepreankielisen alkutekstin merkitys voitaisiin siksi tulkita seuraavasti. 'Kun Babylonian (hallinnon) seitsemänkymmentä vuotta ovat täynnä, jne.' Tässä laskettu seitsemänkymmentä vuotta viittaa selvästi Babyloniaan eikä juutalaisiin tai heidän vankeuteensa. He tarkoittavat Babylonian hallinnon seitsemääkymmentä vuotta, jonka lopussa tapahtuu pakkosiirtolaisten vapautus." [Alaviite 2] | "The sense of the Hebrew original might even be rendered thus: 'After seventy years of (the rule of) Babylon are accomplished, etc.' The seventy years counted here evidently refer to Babylon and not to the Judeans or to their captivity. They mean seventy years of Babylonian rule, the end of which will see the redemption of the exiles." |
Jos seitsemänkymmentä vuotta alkaisivat vasta myöhemmin, eli kymmenen vuotta Jeremian kirjoittamien sanojen jälkeen, tarkoittaisi se sitä, että Jumala oli jo päättänyt Jerusalemin joutuvan tuhottavaksi. Tässä tapauksessa Jeremian myöhemmillä varoituksilla ei olisi ollut mitään merkitystä:
Jer. 38:17,18 "Jeremia sanoi Sidkialle: 'Näin sanoo Herra Jumala Sebaot, Israelin Jumala: Jos antaudut Babylonian kuninkaan sotapäälliköille, sinä säilytät henkesi eikä tätä kaupunkia polteta. Sinä itse ja perheesi saatte jäädä eloon. Mutta jos et antaudu, tämä kaupunki joutuu kaldealaisten valtaan. He polttavat Jerusalemin tuhkaksi, etkä sinäkään pelastu heidän käsistään.'"
Jos Jumala olisi päättänyt polttaa kaupungin jo kymmenen vuotta aikaisemmin kuin se tapahtui, tuollainen varoitus olisi ollut turha. Joonan kirjasta löytyvä esimerkki osoittaa meille, että Jumala muuttaa suunnitelmiaan silloin kun katumusta esiintyy.
Olemme huomanneet, että Jeremia ei milloinkaan puhu seitsemästäkymmenestä vuodesta liittyen Jerusalemin tuhoon. Pitäkäämme tämä mielessä tutkiessamme kahta seuraavaa viitettä, joissa Daniel ja Esra soveltavat näitä sanoja. Luonnollisesti minkään näiden tekstien tulkinta ei saa olla ristiriidassa Jeremian itsensä sanojen kanssa.
Profeetta Daniel koki Jeremian ennustuksen dramaattisen täyttymyksen. Hän saattoi mahdollisesti olla niiden juutalaisten vankien joukossa, jotka saivat Jeremian kirjeen (Jer. 29:4-14). Ainakin hän tiesi tämän kirjeen sisällöstä, joka lupasi paluuta pyhään maahan Babylonian seitsemänkymmenen hallitusvuoden jälkeen.
Kun Babylonian kuningas näki seinälle ilmestyvän kirjoituksen eräänä yönä vuonna 539 eKr., oli mahtavan Babylonian valtakunnan aika lopussa. Daniel tulkitsi nämä arvoitukselliset kirjoitukset:
Dan. 5:25-28 "Näin kuuluu seinään piirretty kirjoitus: 'Mene, mene, tekel u-farsin.'* Ja tämä on sen selitys: 'Mene' merkitsee, että Jumala on laskenut sinun kuninkuutesi päivät ja tekee niistä lopun. 'Tekel' merkitsee, että sinut on vaaalla punnittu ja kevyeksi havaittu. 'U-farsin' merkitsee, että sinun valtakuntasi jaetaan ja annetaan meedialaisille ja persialaisille."
* Kirkkoraamatun alaviite: "5:25 Teksti on arvoituksellinen, koska se on kaksimerkityksinen. Painoyksikköjen nimet mina, mina (mene, mene) sekeli (tekel) ja puoli sekeliä (u-feres) voidaan arameassa tulkita: laskettu, laskettu, punnittu, jaettu."
Kyllä, Jumala oli "laskenut kuninkuuden päivät" babylonialaisten valtakunnalle. Tarkalleen seitsemänkymmentä vuotta sen jälkeen kun babylonialaiset voittivat assyrialaiset, kuningas Kyyroksen alaisuudessa olleet meedialaiset ja persialaiset pistivät lopun babylonialaisten hallituskaudelle. Daniel lopettaa: "Samana yönä Belsassar, kaldealaisten kuningas, surmattiin" (jae 30).
Ei ole epäilystäkään siitä, että tässä viitattiin Jeremian ennustuksiin. Tietenkin tämä "päivien laskeminen" paljastettiin jo etukäteen eikä sitä pidetty salassa:
Aamos 3:7 "Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille."
Huomaa Jeremian kuvailema tapahtumien järjestys:
Jer. 25:11,12 "Koko tämä maa tulee täyteen raunioita ja autioituu, ja nämä kansat palvelevat Babylonian kuningasta seitsemänkymmentä vuotta. Mutta kun seitsemänkymmentä vuotta on kulunut, minä vaadin Babylonian kuninkaan ja hänen kansansa tilille rikoksistaan, sanoo Herra."
Ensin täytyi seitsemänkymmenen vuoden kulua, ja vasta sitten Babylonian kuningas vaadittaisiin tilille. VT-seuran tulkinnan mukaan seitsemänkymmentä vuotta loppuivat kaksi vuotta kuninkaan tilille vaatimisen jälkeen. Kuka tahansa voi helposti huomata tämän olevan ristiriidassa tekstin kanssa.
Babylonian vankeudessa olleet juutalaiset olivat epäilemättä kiitollisia Babylonian valtakunnan lopusta. He tiesivät, että tämän täytyisi tapahtua ennen kuin he pääsisivät palaamaan Jerusalemiin ja uudelleenrakentamaan temppeliä ja kaupunkia. Sitten he palaisivat, niin kuin Jeremia oli sanonut. Jumala oli luvannut: "Minä täytän lupaukseni ja tuon teidät takaisin omaan maahanne." (Jer. 29:10)
Tämän Daniel ymmärsi, kun hän alkoi tutkia näitä ennustuksia heti Babylonian kukistumisen jälkeen:
Dan. 9:2 "hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksia tutkiessani havaitsin, että Herra oli ilmoittanut profeetta Jeremialle niiden vuosien määrän, jotka Jerusalem oli oleva raunioina, ja se luku oli seitsemänkymmentä vuotta."
Dan. 9:2 "Hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan minä, Daniel, havaitsin kirjoista niiden vuosien luvun, joista Jehovan sana oli tullut profeetta Jeremialle Jerusalemin autioitusten (engl. devastations) täyttämiseksi, nimittäin seitsemänkymmentä vuotta." [UM]
VT-seura käyttää usein tätä kohtaa tukemaan heidän tulkintaansa siitä, että seitsemänkymmentä vuotta kului Jerusalemin tuhosta juutalaisten paluuseen. Joidenkin käännösten (esim. NIV ja edellä lainattu KR92) sanamuoto on epätarkka ja antaa sen vaikutelman, että seitsemänkymmenen vuoden täytyi kulua Jerusalemin ollessa autioituneena. UM kuitenkin säilyttää alkuperäisen tekstin hieman epäselvän sanamuodon.
Daniel yksinkertaisesti sanoo, että seitsemänkymmenen vuoden täytyi kulua ennenkuin Jerusalemin autioituminen voisi päättyä. Hän ei sano, että nämä seitsemänkymmentä vuotta alkoivat Jerusalem tuhosta. Huomaa mitä sanoo tämä johtava Raamatun käännös:
Dan. 9:2 "In the first year of his reign I, Daniel, was studying the scriptures, counting over the number of years - as revealed by Yahweh to the prophet Jeremiah - that were to pass before the desolation of Jerusalem would come to an end, namely seventy years." [NJB]
Toinen tarkka käännös sanoo:
Dan. 9:2 "in the first year of his reign, I, Daniel, perceived in the books the number of years which, according to the word of the LORD to Jeremiah the prophet, must pass before the end of the desolations of Jerusalem, namely, seventy years." [RSV]
Huomaa, että RSV ja UM käyttävät monikkoa, "desolations/devastations" ("autioitukset"). VT-seuran väittämän mukaan yksi Jerusalemin hävitys tapahtui, kun Nebukadnessar tuhosi kaupungin. Mutta Daniel puhuu useista hävityksistä. The Jerusalem Bible käyttää jopa ilmaisua "the successive devastations of Jerusalem" ("Jerusalemin peräkkäiset hävitykset").
"Autioitumisiksi/raunioiksi" ("devastations") käännetty alkukielinen sana on chorbah. Se ei tarkoita täydellistä tuhoutumista. Olemme huomanneet, että Nebukadnessar otti Jerusalemista vankeja ja sotasaalista jo valtaannousuvuotenaan 605 eKr. Tämän jälkeisinä vuosina hänen armeijansa kulki maan yli aiheuttaen epäilemättä lisää tuhoa. Raamattu puhuu jopa eri kansoista tulleista rosvojoukoista, jotka aiheuttivat suurta vahinkoa tuona aikana (kts. 2. Kun. 24:2; Jer. 35:11).
VT-seuran perustelut kaatuvat täysin, jos katsomme miten tätä ilmausta on käytetty muualla Raamatussa. Profeetta Hesekiel puhuu "niistä, jotka asuvat raunioissa" (Hes. 33:24,27), mikä osoittaa varsin selvästi, että sanaa ei välttämättä käytetä viittauksena sellaisiin paikkoihin, jotka ovat täysin vailla ihmisiä. Kun lisäksi näemme Neh. 2:17:stä, että Raamattu kutsuu Jerusalemia autioituneeksi/raunioituneeksi jopa sen jälkeen kun juutalaiset olivat palanneet sinne, niin ymmärrämme VT-seuran käyttämän tulkinnan tästä sanasta olevan virheellinen.
Olemme nyt huomanneet, ettei Dan. 9:2 tue VT-seuran tulkintoja. Ensinnäkään Daniel ei missään kohdin sano, että seitsemänkymmentä vuotta alkoivat kun Jerusalem lopulta tuhottiin. Toisekseen Jerusalemin autioitukset (raunioituminen) alkoivat useita vuosia ennen Jerusalemin lopullista tuhoa vuonna 587 eKr.
Viimeinen Raamatun jae, jota tutkimme seitsemänkymmenen vuoden yhteydessä, liittyy myös Jeremian ennustuksen täyttymykseen. Tekstiä tutkittaessa on jälleen pidettävä mielessä Jeremian itsensä sanat. Kirjanoppinut Esra päättää aikakirjansa Juudan kuninkaista näihin sanoihin:
2. Aik. 36:20,21 "Kaikki hengissä säilyneet vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan, ja he joutuivat olemaan kuninkaan ja hänen seuraajiensa orjina siihen asti, kun persialaiset tulivat maan hallitsijoiksi. Näin toteutui Herran sana, jonka Jeremia oli julistanut: maa on oleva autio, ja se lepää seitsemänkymmentä vuotta, kunnes se on saanut hyvityksen pitämättä jääneistä sapateista."
2. Aik. 36:20,21 "Lisäksi hän vei miekalta säilyneet vankeina Babyloniin, ja heistä tuli hänen ja hänen poikiensa palvelijoita, kunnes Persian kuningaskunta alkoi hallita, Jeremian suun kautta puhutun Jehovan sanan täyttämiseksi, kunnes maa oli maksanut sapattinsa. Kaikki autioitettuna olonsa päivät se piti sapattia seitsemänkymmenen vuoden täyttämiseksi." [UM]
Jälleen nämä sanat saattavat antaa sen käsityksen, että maa oli tuhoutuneena tasan seitsemänkymmentä vuotta. Mutta kuten olemme aikaisemmin havainneet, niin hävitykset alkoivat ennen Jerusalemin lopullista tuhoa, joten tämäkään kohta ei anna tukea VT-seuran tulkinnalle.
Esra ei sanonut, että seitsemänkymmenen vuoden ajanjakso olisi ollut samaan aikaan maan autioitumisen kanssa. Hän yksinkertaisesti sanoi, että seitsemänkymmenen vuoden täytyi päättyä ennenkuin autioitumisen aika olisi ohi. Tämä soveltuu myös Esran viittauksiin sapatista.
Jeremia ei mainitse missään sapattivuosien yhteydestä seitsemäänkymmeneen vuoteen. Esra epäilemättä viittasi 3. Moos. 26:33-35 ennustukseen (kts. KR92:n jaeviitteet). Esra ei tee yhdenmukaistusta sapattivuosien hyvitykseen tarvittavan ajan ja seitsemänkymmenen vuoden välillä. Hän viittaa kahteen eri profetiaan ja sanoo, että ennen juutalaisten paluuta kahden ajanjakson täytyisi päättyä: sapattivuosien sekä Babylonian johtoasemassa vietettyjen seitsemänkymmenen vuoden.
Sapattivuosiin liittyy kaksi muistamisen arvoista periaatetta. Jos maan piti levätä seitsemänkymmentä vuotta niin sen täytyisi merkitä sitä, että 490 (7*70) vuoden ajan juutalaiset eivät olleet pitäneet sapattia. Tämä vie meidät vuoteen 1077 eKr. (tai VT-seuran aikajärjestyksessä vuoteen 1097 eKr.). Tämä oli ennen vanhurskaan Daavidin hallituskautta, jopa ennen Saulia joka oli ensimmäinen kuningas. Onko todennäköistä, että maassa ei pidetty sapattia esim. Saulin, Daavidin, Salomon tai Josian yhtenäkään hallitusvuotena? Toisaalta jos käytämme vakiintunutta aikajärjestystä niin maa oli autioituneena (siinä mielessä ettei sitä käytetty maanviljelyyn) 50 vuoden ajan. Tämä (7*50) vie meidät vuoteen 937 eKr. eli hyvin lähelle valtakunnan jakautumisen aikaa, jonka katsottiin johtuneen kuninkaan uskottomuudesta. Liian suuren painotuksen panemisella tämän ennustuksen yksityiskohtiin on ehkä vain vähän merkitystä, mutta nekin seikat kannattaa ottaa huomioon.
Johtopäätöksenä edellä esitetystä täytyy sanoa se, että Raamattu ei ole missään kohdin ristiriidassa vakiintuneen ("maallisen") aikajärjestyksen kanssa, joka määrittää Nebukadnessarin valtaanastumisvuodeksi 605 eKr. Raamattu kertoo, että Jerusalemin lopullinen kukistuminen ja tuho tapahtui Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena (Jer. 52:12; 2. Kun. 25:1-4,8). Tämä vuosi on 587 eKr. [Alaviite 3]
Sen sijaan VT-seura on epäonnistunut luomaan ajanlaskumenetelmän, joka olisi yhdenmukainen Raamatun lausuntojen kanssa seitsemästäkymmenestä vuodesta. Lisäksi heidän aikajärjestyksensä on suoraan ristiriidassa Danielin ja Sakarjan selvien lausuntojen kanssa.
Vaikka Raamattu on jo sinällään riittävä VT-seuran aikajärjestyksen hylkäämiseksi, niin käytämme vielä hiukan aikaa tutkiaksemme sitä suunnatonta arkeologisten todisteiden määrää, joka puoltaa vakiintunutta aikajärjestystä.
(Kts. Yhteenveto ja Ajanjaksot)
Kuten olemme jo aikaisemmin havainneet, niin Raamattu ei sisällä absoluuttisia/ehdottomia päivämääriä. Se sisältää suhteellisia päivämääriä ja ajanjaksoja, ja ainoastaan jos pystymme tarkasti osoittamaan vähintään yhden tapahtuman ja sovittamaan sen suhteellisen päivämäärän omaan kalenteriimme, saamme tietää sen absoluuttisen päivämäärän.
Tämä ongelma koskettaa tietenkin myös VT-seuraa. He keskittyvät yhteen avainasemassa olevaan päivämäärään eli tapahtumaan, jonka ovat todistaneet niin maalliset historian lähteet kuin itse Raamattukin: Babylonian kukistumiseen kuningas Kyyroksen käsissä vuonna 539 eKr.
Kuinka tähän päivämäärään on päädytty? Historioitsijat ovat käyttäneet Ptolemaioksen ja Berossoksen muistiinmerkitsemiä hallituskausien listoja. Niitä pidetään tarkkoina ja luotettavina, ja ne osoittavat Kyyroksen hallinnon Babyloniassa alkaneen vuonna 539 eKr. Tämän asian on vahvistanut luotettavin päiväysmenetelmä joka tunnetaan: samalta ajalta peräisin olevat asiakirjat, joissa viitataan tähtitieteellisiin havaintoihin.
Luotettavin absoluuttisten päivämäärien lähde saadaan kaiverruskirjoituksista, jotka sisältävät tähtitieteellisiä havaintoja. Monien muiden kansojen tavoin babylonialaisetkin panivat paljon painoa tähtitieteelle, tarkkailivat huolellisesti taivaanilmiöitä ja kirjoittivat muistiin planeettojen tarkat sijainnit eläinrataan nähden. Nämä kaiverruskirjoitukset olivat tarkasti päivättyjä suhteessa kuninkaan hallitusaikaan. Monia tällaisia havaintoja voidaan löytää yksittäisistä kaiverruskirjoituksista, jotka muodostavat kyseiselle vuodelle ainutlaatuisen "sormenjäljen", koska havaintojen ei ole ollut mahdollista tapahtua tuhansiin vuosiin ennen tai jälkeen ajassa. Tähtitieteilijät pystyvät nykyään tarkasti laskemaan ne tähtitieteelliset ilmiöt, jotka kuvaillaan kaiverruskirjoituksissa, ja näin varmistavat sen olevan mahdotonta, että havainnot olisivat väärennettyjä tai soveltuisivat johonkin muuhun vuoteen.
Niinpä ainoa mahdollisuus oikeita tähtitieteellisiä havaintoja sisältävän kaiverruskirjoituksen "vääryyteen" on siinä, että se olisi päivätty väärin. Koska VT-seuran aikajärjestys on kauttaaltaan kaksikymmentä vuotta eri ajassa, niin tähtitieteellisten muistiinmerkintöjen pitäisi heittää kahdellakymmenellä vuodella. Voiko kukaan kuvitella uusbabylonialaisen kauden (Babylonian maailmanmahdin 70 vuotta, n. 609 eKr. - 539 eKr.) tähtitieteilijöiden ja kronikoitsijoiden (historioitsijoiden) tekevän tällaista? Pelkästään jo yhden tällaisia tähtitieteellisiä havaintoja sisältävän kaiverruskirjoituksen väärentäminen olisi valtava työ, kun otetaan huomioon se, että niissä mainitaan useita päivämääriä ja tapahtumia kuninkaan elämästä, ja pelkästään yksi muutos havainnoissa tai päiväyksissä tekisi niistä yhteensopimattomia tunnetun historian tähtitieteellisten ilmiöiden kanssa.
VT-seura pitää tuollaisia tähtitieteeseen liittyviä laskelmia erittäin luotettavina:
| Vapaa käännös | Alkuperäinen englanninkielinen teksti |
| "Babylonialainen savitaulu on hyödyllinen yhdistettäessä babylonialainen aikajärjestys Raamatullisen aikajärjestyksen kanssa. Tämä taulu sisältää seuraavaa tähtitieteeseen liittyvää tietoa ajoittuen Cambyses II pojan Kyyros II seitsemänteen hallitusvuoteen: "Vuosi 7, Tammus, 14. yö, 1 2/3 kaksoistuntia [kolme tuntia ja kaksikymmentä minuuttia] yön tulemisen jälkeen, kuunpimennys; nähtävissä kokonaisuudessaan; se ylsi pohjoisen [kuun] puolikkaan yli. Tebet, 14. yö, kaksi ja puoli kaksoistuntia [viisi tuntia] yöllä ennen aamua [yön jälkimmäisellä puoliskolla], kuun kehä oli pimennossa; kokonaisuudessaan näkyvillä; pimennys ulottui eteläisen ja pohjoisen osan yli." (Inschriften von Cambyses, König von Babylon, kirjoittanut J. N. Strassmaier, Leipzig, 1890, numero 400, rivit 45-48; Sternkunde und Sterndienst in Babel, kirjoittanut F. X. Kugler, Münster, 1907, osa I, sivut 70, 71) Nämä kaksi kuunpimennystä voidaan todistettavasti tunnistaa kuunpimennyksiksi, jotka olivat näkyvissä Babyloniassa heinäkuun 16., 523 eaa., ja tammikuun 10., 522 eaa. (Oppolzerin Canon of Eclipses, kääntänyt O. Gingerich, 1962, s. 335) Niinpä tämä taulu osoittaa Cambyses II seitsemännen vuoden alkaneen keväällä 523 eaa. Tämä on tähtitieteellisesti vahvistettu päivämäärä." (Insight on the Scriptures, osa 1, s. 453; lihavointi ja kursivointi kuten alkuperäisessä tekstissä) | "A Babylonian clay tablet is helpful for connecting Babylonian chronology with Biblical chronology. This tablet contains the following astronomical information for the seventh year of Cambyses II son of Cyrus II: "Year 7, Tammuz, night of the 14th, 1 2/3 double hours [three hours and twenty minutes] after night came, a lunar eclipse; visible in its full course; it reached over the northern half disc [of the moon]. Tebet, night of the 14th, two and a half double hours [five hours] at night before morning [in the latter part of the night], the disc of the moon was eclipsed; the whole course visible; over the southern and northern part the eclipse reached." (Inschriften von Cambyses, König von Babylon, by J. N. Strassmaier, Leipzig, 1890, No. 400, lines 45-48; Sternkunde und Sterndienst in Babel, by F. X. Kugler, Münster, 1907, Vol. I, pp. 70, 71) These two lunar eclipses can evidently be identified with the lunar eclipses that were visible at Babylon on July 16, 523 B.C.E., and on January 10, 522 B.C.E. (Oppolzer's Canon of Eclipses, translated by O. Gingerich, 1962, p. 335) Thus, this tablet establishes the seventh year of Cambyses II as beginning in the spring of 523 B.C.E. This is an astronomically confirmed date." (it-1, p 453; bold and italic as in original) |
Tämän tähtitieteellisesti vahvistetun päivämäärän täytyy olla oikea. Ilman sitä VT-seuran avainasemassa olevalla päivämäärälla, eli Babylonian joutumisella Kyyroksen käsiin vuonna 539 eKr., ei olisi todellista perustaa. Tästä asiasta ei ole erimielisyyttä. Mutta VT-seura on suuressa määrin epärehellinen hyväksyessään tämän todistuskappaleen varmana ja ilman epäilystä, mutta samalla hylkää täysin samanlaiset todisteet liittyen uusbabylonialaiseen kauteen. Tulemme myös näkemään, että tähtitieteelliset todisteet uusbabylonialaisen kauden aikajärjestykselle ovat välittömiä ja siten vahvempia.
Nebukadnessarin 37. hallitusvuotena tehty laajahko tähtitieteellinen päiväkirja, VAT 4956, sisältää yksiselitteisiä huomioita, jotka eivät voi sopia mihinkään muuhun vuoteen kuin 568 eKr. Tästä ei ole epäselvyyttä; yksikään tätä ennen tai jälkeen tulevista tuhansista vuosista ei sovi yhteen kaikkien todisteiden kanssa. Mahdollisuus siihen, että olisi keksitty sattumalta tähän vuoteen sopivia havaintoja, ei ole edes harkinnanarvoinen seikka. Koska Raamattu osoittaa Jerusalemin tuhoutuneen Nebukadnessarin 19. vuotena (Jer. 52:12; 2. Kun. 25:8; 2. Aik. 36:11,19), niin tämän on täytynyt tapahtua vuonna 587/6 eKr. eikä missään tapauksessa 20 vuotta aikaisemmin.
VT-seura ei voi hyväksyä tätä. He pyrkivät kyseenalaistamaan päiväkirjan uskottavuuden:
"VAT 4956: Tämä on nuolenpääkirjoitustaulu, jossa on vuodelta 568 eaa. peräisin olevaa tietoa tähtitieteestä. Siinä sanotaan, että muistiinmerkinnät olivat Nebukadnessarin 37. vuodelta. Tämä olisi sopusoinnussa sen ajanlaskun kanssa, joka sijoittaa hänen 18. hallitusvuotensa vuoteen 587/586 eaa. Mutta tämän taulun on tunnustettu olevan jäljennös 200-luvulta eaa., joten on mahdollista, että siinä olevat historialliset tiedot esittävät yksinkertaisesti sen, mitä pidettiin totena seleukidien aikana." (Tulkoon sinun valtakuntasi, s. 186)
Tämä tosiaankin on jäljennös, mutta missään tapauksessa ei voi olla "mahdollista", että historialliset tiedot esittäisivät sen, mitä pidettiin totena tällä salaperäisellä "seleukidien aikana". Huomaamme kuinka tämä aika esitetään kyseenalaisena ja laajamittaisena ajanlaskuun liittyvien todisteiden väärentämisen aikakautena. Jäljentäjä ei kuitenkaan lisännyt mitään tietoa, joka käy ilmi siitä tosiasiasta, että niissä kahdessa kohtaa joissa taulu on vaurioitunut, jäljentäjä laittoi sanat "murtunut, sanat pyyhkiytyneet". Tämä osoittaa kuinka äärettömän epätodennäköistä on se, että jäljentäjä olisi lisännyt joitakin myöhemmin "hyväksyttyjä" ajanlaskun yksityiskohtia. Lisäksi tekstissä on n. neljäkymmentä päivämäärää, joten ei ole mitään syytä olettaa, että pois pyyhkiytyneen alkuperäistekstin tunnontarkasti ilmoittava jäljentäjä olisi osallistunut suurimittaiseen väärentämiseen lisäämällä historiankirjoihin vuonna 568 eKr. kuolleena olleen kuninkaan nimen.
Tästä asiasta ei tarvitse kiistellä, koska äskettäin löydettiin BM 32312 -niminen tähtitieteellinen päiväkirja. Se sisältää tarkat tähtitieteelliset havainnot vuodelta 652/51 eKr. Kukaan jäljentäjä ei olisi voinut tehdä mitään muutoksia sen päiväyksiin, koska taulu ei ollut rikki! Taulussa mainitaan Hiritin taistelusta "12. kuukautena, 27. päivänä", jossa Babylonian kuningas oli osallisena. Vielä paremmin tunnettu päiväkirja, Akitun Aikakirja (Akitu Chronicle), kertoo tämän tapahtuneen kuningas Shamashshamukinin hallinnon 16. vuotena (667-648 eKr.). Niinpä vakiintunut uusbabylonialainen aikajärjestys on oikea, koska meillä on myöhempää ja riippumatonta vahvistusta asialle, sisältäen kaksi varmaa todistetta. Lisätietona mainittakoon vielä, että tämä babylonialainen teksti kertoo Babylonian kuninkaan hävinneen taistelun, joka vakavasti heikentää VT-seuran yleisesti esittämää väitettä siitä, että babylonialaiset kronikoitsijat (historioitsijat) olivat epärehellisiä.
Olemme nähneet VT-seuran hyväksyvän todisteet jotka tukevat heidän aikajärjestystään, mutta samalla hylkäävän samantyyppiset todisteet jotka ovat ristiriidassa heidän ideoiden kanssa. Myös Cambyses II hallituskaudelta peräisin oleva taulu varmistaa Kyyroksen Babylonian valtauksen päivämäärän ainoastaan epäsuorasti, koska hallituslistoista täytyy onkia ne tiedot, jotka osoittavat Kyyroksen hallituskauden pituuden ja sen, että hänen poikansa Cambyses II seurasi häntä valtaistuimelle vuonna 529 eKr. Sen sijaan VAT 4956 varmistaa Nebukadnessarin hallituskauden suorasti, ja henkilö joka ei halua epäillä Raamatun aikajärjestystä, ei voi olla mitenkään huomioimatta tätä. Mikäli VT-seura olisi oikeassa väittäessään Raamatun osoittavan 70 vuotta kuluneen Jerusalemin tuhosta juutalaisten paluuseen (joka ei ole totta, kuten olemme huomanneet), niin VT-seuran täytyisi kieltää vuosi 539 eKr. eikä 587/6 eKr. Sen jälkeen he tietenkin menettäisivät vuoden 607 eKr. avainaseman, ja olisi naiivia uskoa VT-seuran todisteiden värittämisen tähtäävän mihinkään muuhun kuin vuoden 607 eKr. ennallaan pitämiseen, jotta myös 1914 saataisiin säilytettyä.
Yksi tärkeimmistä todisteista VT-seuran aikajärjestystä vastaan on Berossoksen ja Ptolemaioksen hallituslistat. Berossos oli babylonialainen pappi joka eli 3. vuosisadalla eKr. Hän kirjoitti kolmeosaisen Babylonian historian, josta on tiedossa ainoastaan katkelmia myöhempien teosten, kuten Josefuksen ja Eusebiuksen, lainausten muodossa. Ptolemaios (70-161 jKr.) oli monipuolinen tiedemies joka asui Egyptissä. Ptolemaios kirjoitti matematiikkaan liittyvän latinankielisen teoksen Almagest, johon hän sisällytti kaanonin, eli hallituslistan. The Encyclopedia Britannica sanoo:
"Lähde, josta Mesopotamian ajanlaskun tutkiminen alkoi, on Ptolemaioksen Kaanoniksi (Ptolemy's Canon) kutsuttu teksti. Tämä kuninkaiden lista kattaa noin 1000 vuoden ajanjakson, alkaen Babylonian kuninkaista Nabonassarin valtaannousun jälkeen vuonna 747 eaa. Itse teksti kuuluu Rooman valtakunnan aikakaudelle ja sen kirjoitti Egyptissä asunut kreikkalainen tähtitieteilijä. Todisteet Ptolemaioksen Kaanonin perusteelliselle paikkansapitävyydelle saadaan Mesopotamiasta esiin kaivetuista muinaisista nuolenpääkirjoitustauluista, joista jotkin viittaavat tähtitieteellisiin tapahtumiin, lähinnä kuunpimennyksiin. Niinpä jo kaivausten alkaessa oli saatavilla melko yksityiskohtainen käsitys vuoden 747 eaa. jälkeisestä babylonialaisesta ajanlaskusta." (Otsikon "Historian tutkimus, Babylonian ja Assyrian, Mesopotamian ajanlasku, vuodesta 747 eaa. vuoteen 539 eaa." / engl. "The Study of History, Babylonian and Assyrian, Mesopotamian chronology, 747 to 539 BC.")
Eri osissa maailmaa eri aikoina eläneet Berossos ja Ptolemaios, ollen kumpikin sekä varhaisten että nykyisten historioitsijoiden arvostamia luotettavia lähteitä, antavat samat hallituskausiin liittyvät tiedot:
| Kuninkaat | Berossos | Ptolemaios | Päivämäärä eKr. |
| Nabopolassar | 21 vuotta | 21 vuotta | 625-605 |
| Nebukadnessar | 43 vuotta | 43 vuotta | 604-562 |
| Evil-Merodak | 2 vuotta | 2 vuotta | 561-560 |
| Neriglissar | 4 vuotta | 4 vuotta | 559-556 |
| Labashi-Marduk | (9 kuukautta) | - | 556 |
| Nabunaid | 17 vuotta | 17 vuotta | 555-539 |
Ei liene mikään ihme, että VT-seura yrittää kyseenalaistaa näiden lähteiden uskottavuuden. Kyseenalaistaminen ei kuitenkaan paljoa auta, mikäli näiden lähteiden voidaan osoittaa olevan riippumattomia toisistaan. Niinpä kirjassaan Aid to Bible Understanding vuodelta 1971 VT-seura ehdottomasti väittää, että Ptolemaios olisi kopioinut Berossosta:
"Valmistaessaan kaanoniaan Ptolemaioksen on ajateltu käyttäneen Berossoksen kirjoituksia." (sivu 328)
Passiivin käyttö lauseessa pyrkii peittämään sen tosiasian, että ainoastaan VT-seuran omat kirjoittajat ovat koskaan "ajatelleet" tätä! On olemassa merkittäviä todisteita siitä, että Ptolemaios käytti vielä varhaisempia muistiinmerkintöjä. Kun tämä perustelu oli osoitettu vääräksi, niin VT-seuran täytyi siirtyä toiseen:
"Ilmeisesti Ptolemaios perusti historialliset tietonsa lähteisiin, jotka olivat peräisin seleukidien hallitusajalta, joka alkoi yli 250 vuotta sen jälkeen kun Kyyros valtasi Babylonin. Näin ollen ei ole hämmästyttävää, että Ptolemaioksen luvut täsmäävät Berossoksen, seleukidien aikana toimineen babylonialaisen papin, lukujen kanssa." (Tulkoon sinun valtakuntasi, s. 186, sama teksti löytyy kirjasta Insight on the Scriptures, osa 1, s.455)
On vaikeaa ymmärtää, miten Ptolemaioksen ja Berossoksen yhdistäminen "seleukidien hallitusaikaan" voi kyseenalaistaa heidän uskottavuutensa, aivan kuin tämä olisi ollut jotain historiankirjojen suurimittaisen väärentämisen aikaa. VT-seura itse on 100% riippuvainen vuodesta 539 eKr. Kuten olemme huomanneet, tämä tulee myös Ptolemaiokselta ja Berossokselta. Tietäessään tämän ongelman ja löytääkseen lisätukea väitteilleen, VT-seura joutuu Ptolemaioksen uskottavuuden kyseenalaistamisen jälkeen turvautumaan erikoisiin päätelmiin:
| Vapaa käännös | Alkuperäinen englanninkielinen teksti |
| "Vuoteen 539 eaa. Babylonian kukistumisen ajankohtana päästään Ptolemaioksen kaanonin lisäksi myös käyttämällä muita lähteitä. Historioitsija Diodorus, kuten myös Africanus ja Eusebius, osoittaa että Kyyroksen ensimmäinen vuosi Persian kuninkaana vastasi 55. Olympiadin 1. vuotta (560/559 eaa.), samalla kun Kyyroksen viimeinen vuosi sijoitetaan 62. Olympiadin 2. vuodelle (531/530 eaa.)." (Insight on the Scriptures, osa 1, s. 454) | "The date of 539 B.C.E. for the fall of Babylon can be arrived at not only by Ptolemy's canon but by other sources as well. The historian Diodorus, as well as Africanus and Eusebius, shows that Cyrus' first year as king of Persia corresponded to Olympiad 55, year 1 (560/559 B.C.E.), while Cyrus' last year is placed at Olympiad 62, year 2 (531/530 B.C.E.)." (It-1, page 454) |
Tämä on varsin kiintoisaa, koska Diodorus (1. vuosisata eKr.) eli heti "seleukidien ajan" jälkeen ja käytti tämän ajan lähteitä. Yksi Diodorukseen liittyvä ongelma on se, että hän ei yleensä ilmoita käyttämiään lähteitä, pienentäen näin mahdollisuuksia hänen esittämiensä tietojen tarkistamiseen. Africanus on 3. vuosisadalla jKr. elänyt kristitty kirjoittaja. Hän käyttää lähteenään Diodorusta. Eusebius eli 3. ja 4. vuosisadalla ja sanoo käyttäneensä lähteenään Diodorusta ja Africanusta!
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö vuosi 539 eKr. olisi hyvin perusteltu. Mutta tosiasia on, että sille on vähemmän todisteita kuin Jerusalemin tuhoutumisvuodelle 586/7 eKr.
Yksi kattavimmista todistuskappaleista on esiin kaivettujen uusbabylonialaisen kauden kaupankäynnin ja hallinnon asiakirjojen suuri määrä. Nämä eivät ole mitään myöhempiä kopioita vaan siltä ajalta peräisin olevia asiakirjoja, joita on n. 50000 (!) ja monia niistä säilytetään British Museumissa Lontoossa. Jokunen tuhat näistä asiakirjoista on dokumentoitu. VT-seura myöntää:
"Liikeasioita sisältävät taulut: On löydetty tuhansia samalta ajalta peräisin olevia uusbabylonialaisia nuolenpääkirjoitustauluja, joihin on merkitty yksinkertaisia liiketoimia ja joissa mainitaan, mikä Babylonian kuninkaan hallitusvuosi oli liiketointa tehtäessä. Tällaisia tauluja on löydetty tunnettujen uusbabylonialaisten kuninkaitten kaikilta hallitusvuosilta tuon ajan hyväksytystä ajanlaskusta." (Tulkoon sinun valtakuntasi, s. 187)
Niinpä asiakirjoja on olemassa tämän ajan jokaiselta vuodelta. Kuitenkin VT-seura väittää kahdenkymmenen vuoden olevan kadoksissa. Missä ovat liikeasioita sisältävät asiakirjat tältä ajalta? Niitä ei ole olemassa. Jos joku kuningas hallitsi kauemmin kuin vakiintuneissa hallituslistoissa on hänelle määritelty, tai jos joku tuntematon kuningas hallitsi kaksikymmentä vuotta (tai yhdistelmä näistä), niin silloin on täytynyt olla satoja tai jopa tuhansia senaikaisia kaupankäyntiasiakirjoja. Mutta sellaisia ei ole olemassa yhtäkään. Asiakirjat sisältävät yksityiskohtaista tietoa sadoistatuhansista tavallisista ja vähemmän tavallisista liiketoimista -- ostoista ja myynneistä -- ja ajatus siitä, että tällaista ei tapahtunut tuona ajanjaksona on järjetön. Lisäksi näitä liiketoimia voidaan seurata tavaran toimituksesta samojen tavaroiden maksuun. Yhtiön johtaja saadaan selville kunakin vuonna. Usko siihen, että VT-seuran aikajärjestystä voidaan puolustaa tätä todistusröykkiötä vastaan edellyttää jo uskomista melkoisiin "salaliittoteorioihin". Salaliitossa täytyisi olla mukana satoja kirjureita, kronikoitsijoita, virkamiehiä ja tähtitieteilijöitä aina uusbabylonialaisesta kaudesta eteenpäin, ja se edellyttäisi myös tuhansien liikemiesten salaliitonomaista vaikenemista koko valtakunnassa!
On enemmän kuin selvää, että "puuttuvan kahdenkymmenen vuoden" ajalta ei ole muistiinmerkintöjä, koska niitä ei koskaan ollut. Yksikään nuolenpääkirjoitusteksti ei edes vihjaa niiden olemassaolosta. Yksikään kronikoitsija tai tähtitieteilijä ei ole kuullut niistä. Ja kuten olemme edellä havainneet, niiden olemassaolo tekisi Raamatusta ristiriitaisen monissa ajanlaskuun liittyvissä yksityiskohdissa ja Jeremian ennustus olisi jäänyt toteutumatta.
Uusbabylonialaiselta kaudelta on löydetty myös suoranaisempia todisteita. Vuonna 1959/60 löydetty seleukidien ajan kaiverruskirjoitus, Uruk King List, vahvistaa Nabopolassarin, Nebukadnessarin, Amel-Mardukin ja Labashi-Mardukin hallitusajat. Tekstin muut osat ovat valitettavasti vaurioituneet. Vaikka samanlaista kuninkaiden listaa ei ole olemassa aikaisemmilta ajoilta, niin on olemassa kaiverruskirjoituksia, jotka vahvistavat aikajärjestyksen suoraan.
Nabon No. 18 mainitsee kuunpimennyksen, joka osoittaa Nabunaidin toisen vuoden olleen 554/53 eKr., vahvistaen näin vakiintunutta aikajärjestystä.
Nabon No. 8 (Hillahin steele/kivipatsas) vahvistaa koko aikajärjestyksen Nabopolassarista Nabunaidiin ja antaa kuninkaiden ajaksi saman mitä kaikista muistakin lähteistä saatu aika. Antaessaan yksityiskohtaista tietoa myös tähtitieteellisistä tapahtumista se vahvistaa Nabunaidin hallinnon tarkat päivämäärät.
Nabon H 1, A ja H 1, B. VT-seura myöntää:
"Nabunaidin Harranin steele (NABON H 1, B): Tämä samalta peräisin oleva steele eli kivipatsas, jossa on piirtokirjoituksia, löydettiin vuonna 1956. Siinä mainitaan uusbabylonialaisten kuninkaitten Nebukadnessarin, Evil-Merodakin ja Neriglissarin hallituskaudet. Noita kolmea hallituskautta koskevat luvut ovat sopusoinnussa Ptolemaioksen kaanonissa esitettyjen lukujen kanssa." (Tulkoon sinun valtakuntasi, s. 186)
Myöhempi jäljennös samasta steelestä (B) antaa meille yksityiskohtaista tietoa niistä kohdista, jotka olivat alkuperäisessä löydössä vaurioituneet. Se antaa myös tietoa Assyrian kuninkaasta Assurbanipalista ja Nabopolassarista, vahvistaen näin uusbabylonialaisen kauden aikajärjestystä edelleen.
VT-seura käyttää usein Nabunaidin Aikakirjaa (Nabonidus Chronicle, BM 35382) todistellessaan Raamatun paikkansapitävyyttä historiallisissa yksityiskohdissa (kts. Insight on the Scriptures, osa 1: s. 148, 283-4, 566; osa 2: s. 459 kuva ja monet muut kohdat). Selvästikään ei ole pelkkää tietämättömyyttä se, että he eivät koskaan mainitse tätä kuuluisaa aikakirjaa tämän väittelyn yhteydessä. Tosiasiahan on, että tämä aikakirja osoittaa kaikkien sen ajan kuninkaiden hallitusajat, jotka ovat tarkalleen samat kuin Ptolemaioksen ja Berossoksen antamat. Kaikki perustelut siitä, että myöhemmät kronikoitsijat vain käyttivät "suosittua" aikajärjestystä listoissaan, särkyvät, koska tämä aikakirja on uusbabylonialaisen kauden kuninkaiden kanssa samalta ajalta! Ei ihme, että VT-seura ei mainitse tätä musertavaa todistuskappaletta, vaikka he tietävät hyvin mitä siinä sanotaan.
Kuten olemme nähneet, VT-seura on innokas hyväksymään "maalliset" todisteet myöhemmältä persialaisten kaudelta, joista heidän oma aikajärjestyksensä on riippuvainen, mutta hylkäävät samanlaiset -- ja vahvemmat -- todisteet, jotka vahvistavat uusbabylonialaisen kauden aikajärjestyksen. Tarkastelemme nyt VT-seuran taholta koskematonta todistuskappaletta, joka vie meidät uusbabylonialaiselta kaudelta suoraan myöhemmälle persialaisten kaudelle ilman mitään mahdollisuutta "puuttuvan kahdenkymmenen vuoden katkokseen", jonka VT-seura tarvitsee pitääkseen vuoden 607 eKr.
Jotkin babylonialaiset "saros"-teksteinä tunnetut kirjoitukset sisältävät yksityiskohtaista tietoa kuunpimennyksistä. Pimennykset esiintyvät ryhmissä, jotka toistuvat n. 18 vuoden välein. Niiden absoluuttiset päivämäärät voidaan määritellä täsmällisesti, koska tarkat havainnot ovat ainutlaatuisia eivätkä ne toistu tuhansiin vuosiin. Yhdessä erityisessä asiakirjassa mainittu aika ulottuu Nabopolassarin 17. vuodesta aina Persian kuninkaan Artakserkseen 18. vuoteen!
| Kuningas | Hallitusvuosi | Päivämäärä eKr. |
| Nabopolassar | 17. | 609/8 |
| Nebukadnessar | 14. | 591/0 |
| Nebukadnessar | 32. | 573/2 |
| Nabunaid | 1. | 555/4 |
| Kyyros | 2. | 537/6 |
| Dareios | 3. | 519/8 |
| Dareios | 21. | 501/0 |
| Kserkses | 3. | 483/2 |
| Kserkses | 21. | 465/4 |
| Artakserkses | 18. | 447/6 |
Tämän todisteen vaikutus on jo sinällään tyrmäävä. Näemme yhtenäiset muistiinmerkinnät tähtitieteellisistä havainnoista. Näille kaikille havainnoille saadaan absoluuttinen päivämäärä, ja aurinkokuntamme luonteesta johtuen mitään päivämäärää ei voi siirtää rikkomatta tätä kuunpimennysten pitkää luetteloa niin, että päästäisiin taas VT-seuran hyväksymän "maallisen" aikajärjestyksen kanssa samaan tahtiin. Tässä meillä on jälleen yksi riippumaton ja luotettava vahvistus vakiintuneelle aikajärjestykselle, joka ei todellisuudessa jätä yhtään tilaa VT-seuran vuodelle 607 eKr.
Olemme havainneet, että uusbabylonialaisen kauden aikajärjestys seisoo vankasti omalla perustallaan. Meillä on kuitenkin mainio tilaisuus testata tätä todistusaineistoa myös kokonaan riippumattomien todisteiden sarjaa vastaan. Egyptin silloinen aikajärjestys on laadittu käyttäen eri todistusaineistoa. Olemme jo tutustuneet melko yksityiskohtaisesti Babylonian aikajärjestyksestä kertoviin todisteisiin, joten tämän tutkielman osalta on riittävää huomata, että todisteet sisältävät useita hautakiviä, kreikkalaisen historioitsija Herodotoksen ja egyptiläisen pappi Manethon (kolmannelta vuosisadalta eKr.) muistiinmerkintöjä, tähtitieteellisiä yksityiskohtia sisältäviä useita papyruskääröjä (kuten Demotic Papyrus Berlin 13588). Tämä aikajärjestys on vankalla perustuksella ja lisäksi täysin riippumaton uusbabylonialaisen kauden aikajärjestyksestä.
VT-seura on kauttaaltaan 20 vuotta eri ajassa myös egyptiläisen aikajärjestyksen kanssa.
Raamatullisen, egyptiläisen ja babylonialaisen aikajärjestyksen välillä on olemassa useita yhdenmukaisuuksia, ja näiden perusteella on selvää, että VT-seuran aikajärjestys on väärässä. 2. Kun. 23:29 kertoo kuinka Josia kuoli farao Nekon hallituskaudella. Neko alkoi hallitsemaan vuonna 610 eKr., mutta VT-seuran mukaan Josia kuoli 19 vuotta aikaisemmin. Jer. 46:2 kertoo meille Nebukadnessarin ja farao Nekon välisestä taistelusta, joka tapahtui Jojakimin neljäntenä vuotena. VT-seuran aikajärjestyksen mukaan tämä olisi 625 eKr., mutta kuten olemme huomanneet, Neko ei aloittanut hallituskauttaan ennen vuotta 610 eKr! Jer. 44:30 kertoo, että pian Gedaljan kuoleman jälkeen farao Hofra (engl. Hophra tai Apries, Insight on the Scriptures, osa 1, s. 1140) oli Egyptin kuninkaana. Hän hallitsi Egyptissä vuosina 589-570 eKr., joten tämä sopii täydellisesti yhteen Jerusalemin tuhoutumisvuoden 587 eKr. kanssa, mutta ei vuoden 607 eKr. kanssa. Sitten on vielä olemassa nuolenpääkirjoitusteksti BM33041, joka kertoo Nebukadnessarin tehneen 37. hallitusvuotenaan sotaretken Egyptin farao Amasista vastaan. Amasis hallitsi vuosina 570-526 eKr., joten tämä ei ole voinut tapahtua 588/7 eKr. kuten VT-seuran aikajärjestys vaatisi.
VT-seuran täytyy myöntää:
| Vapaa käännös | Alkuperäinen englanninkielinen teksti |
| "Ero edellä lueteltujen ja niiden päivämäärien välillä, jotka nykyhistorioitsijat yleensä määrittävät, on noin sata vuotta Egyptistä lähdön aikoihin, pienentyen noin 20 vuoteen farao Nekon aikaan tultaessa." (Insight on the Scriptures, osa 1, s. 450) | "The difference between the above dates and those generally assigned by modern historians amounts to as much as a century or more for the Exodus and then narrows down to about 20 years by Pharaoh Necho's time." (It-1, page 450) |
Olisi ennennäkemätön yhteensattuma jos VT-seuran aikajärjestys olisi oikea ja kaikki nämä todisteet vääriä. Tilanne muistuttaa paljon sitä juttua partiopojan ylpeästä äidistä, joka lausahti suuren paraatin aikana: "Kuvitella, kolmetuhatta partiolaista ja ainoastaan minun poikani marssii tahdissa."
| JT:ien aikajärjestys | Vuosi eKr. | Vakiintunut aikajärjestys | Todisteet |
| 630 | Satojatuhansia nuolenpääkirjoitustauluja, sisältäen kaupankäyntiasiakirjoja. | ||
| 628: Jojakimin valtaannousuvuosi. 624: Nebukadnessarin valtaannousuvuosi. |
620 | ||
| 617: Nebukadnessar ottaa juutalaisia vankeja Jojakimin KOLMANTENA VUOTENA (!). Dan. 1:1,2; 2. Kun. 24:10-17; 2. Aik. 36:10. | 610 | ||
| 607: JERUSALEMIN TUHO; 70 vuoden alkaminen. | 600 | 609: Harranin kukistuminen. Babylon
maailmanmahtina. Mahdollinen ALKU 70 VUODELLE.
Josia kuolee taistelussa farao Nekoa vastaan (2. Kun.
46:2). 605: Nebukadnessarin valtaannousuvuosi. Juutalaisten ensimmäiset pakkosiirrot (Dan. 1:1,2; 2:1). |
|
| 590 | 597: Nebukadnessar ottaa vankeja. Toinen pakkosiirto. Jojakim maanpaossa; Sidkia aloittaa hallituskautensa. | BM21946:11-13; 2. Kun. 24:10-17; 2. Aik. 36:10. | |
| 580 | 587: JERUSALEMIN TUHO. | ||
| 570 | BM33041. Yhteensopivuus riippumattoman egyptiläisen aikajärjestyksen kanssa. | ||
| 560 | Evil-Merodak 561-560. | VAT4956: tarkat tähtitieteelliset
havainnot antaen vuoden 568/7 Nebukadnessarin 37.
vuodeksi. Hillahin steele. |
|
| 550 | Neriglissar 559-556. 555: Nabunaidin valtaannousuvuosi. |
Nabon No. 18. BM35382. Nabunaidin Aikakirja. |
|
| 540 | Nabon H 1, B. | ||
| 539: Babylonian kukistuminen. 537: Juutalaiset palaavat pakkosiirtolaisuudesta, 70 vuotta päättyvät. |
530 | 539: BABYLONIAN KUKISTUMINEN Kyyroksen käsissä; 70 VUOTTA PÄÄTTYVÄT. Farao Hofra hallitsee Egyptiä; Jer. 44:30 |
Valtaannousuvuosi. Babylonialaisissa aikakirjoissa kutsutaan vuotta, jona kuningas nousee valtaistuimelle, valtaannousuvuodeksi (engl. accession year), sitten sitä seuraava vuosi on ensimmäinen, jne. Juutalaisissa aikakirjoissa, joissa ei käytetä samanlaista järjestelmää, lasketaan aloitusvuosi ensimmäiseksi hallitusvuodeksi, sitä seuraava toiseksi, jne. Jojakimin hallinnon kolmas vuosi babylonialaisissa aikakirjoissa olisi näin ollen neljäs vuosi israelilaisten aikakirjoissa.
KR92 Pyhä Raamattu (nk. "Kirkkoraamattu"). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kaikki tekstissä lainatut Raamatun kohdat otettu KR92:sta, ellei toisin mainittu.
UM Pyhän Raamatun Uuden Maailman käännös. Vartiotorniseuran tekemä Raamatun käännös.
NIV New International Version of the Holy Bible, kustantanut The International Bible Society 1973, 78, 84.
RSV Revised Standard Version. Lisätietoa: www.gospelcom.net
NJB The New Jerusalem Bible (1985). Katolinen käännös.
Alaviite 1: Harranin kukistumisen vuonna 609 eKr. ajatellaan usein olevan yhteydessä Jeremian kirjaan. Katso prof. D. J. Wiseman: The New Bible Dictionary, 2. painos, 1982, s. 101; prof. Guy P. Couturier: The Jerome Biblical Commentary, Englewood Cliffs, NJ, 1968, s. 300; tri. J. A. Thompson: The Book of Jeremiah, Grand Rapids, Michigan, 1980, s. 21, 533.
Alaviite 2: Avigdoz Orr: The Seventy Years of Babylon, Vetus Testamentum, osa VI, 1956, s. 305. Samoja perusteluja sille, että seitsemänkymmentä vuotta tarkoittivat Babylonian johtavan aseman vuosia eivätkä juutalaisten pakkosiirtolaisuutta, korostavat myös muut asiantuntijat. Katso tri. Peter R. Ackroyd: Journal of Near Eastern Studies, osa XVII, 1958, s. 23; prof. Norman K. Gottwald: All the Kingdoms of the Earth, New York, Evanston, Lontoo 1964, s. 265, 266; tri. Otto Plöger: Aus der Spätzeit des Alten Testaments, Göttingen, 1971, s. 68.
Alaviite 3: Itseasiassa jotkin lähteet kertovat Jerusalemin tuhoutumisvuodeksi 586 eKr., joka johtuu näennäisestä ristiriidasta 2. Kun. 24. ja 25. luvun, Jer. 52:12 ja Jer. 52:28-30 välillä. Koska Jeremian kirjan viimeiset jakeet on selvästikin kirjoittanut joku Babyloniassa asunut juutalainen, hän on todennäköisesti käyttänyt valtaannousuvuosi-järjestelmää, kun taas Kuningasten kirjan kirjoittanut Jeremia käytti juutalaista järjestelmää.
Carl Olof Jonsson on se henkilö, joka on 99% vastuussa tällä sivulla esitetystä tutkimusaineistosta. Hänen kirjansa The Gentile Times Reconsidered (Commentary Press, Atlanta, 1986) sisältää laajimman ja perusteellisimman käsittelyn tästä aiheesta.
Raamatun lainauksissa olen käyttänyt vuoden 1992 Kirkkoraamattua alkuperäistekstissä käytetyn Uuden Maailman käännöksen sijasta.
Kohdissa, joissa selvää suomenkielistä vastinetta sanalle ei ole löytynyt, olen laittanut englanninkielisen sanan sulkuihin.
Ilmauksia eKr. (ennen Kristusta) ja eaa. (ennen ajanlaskumme alkua) on käytetty rinnakkain, tarkoittaen kuitenkin samaa asiaa.
Kiitokset myös henkilöille, jotka toimittivat lainauksia Vartiotorniseuran suomenkielisestä kirjallisuudesta.
Valaisija
This page hosted by
Get your own Free Home Page