koira tuli taloon, mutta... Tässä on ollut niin miljoonaa muuta puuhaa, että olen kirjoittanut lähinnä vain suunnitelmia koirankoulutuksesta paperille. Perusteet kuitenkin koulutukselle oli selvät jo ennen Viken tuloa, töitä tehdään päivittäin ja lyhyitä pätkiä kerrallaan.
Koulutuksessa uskon liikkeiden jakamiseen pieniin osiin. Kaiken a ja o on koiran ja omistajan hyvä suhde, jota ei saavuteta huutamalla, karjumalla eikä koiraa pahoinpitelemällä, vaan lempeällä ja määrätietoisella otteella.
Perusasiat, kuten istuminen ja maahanmeno, opetin kuitenkin ruokapalkalla. Pikkupentu saa monta ateriaa päivässä ja aina ennen ruokaa otettiin joko istumista tai maahanmenoa. Kun koira osasi nämä, aloin käyttämään palkkana juuttipatukkaa. Käskytys oli tyyliin "Istu-Hyvä poika-Vapaa" ja patukka selän takaa ja taisteluleikki koiran kanssa.
Seuraamista olen opettanut kahdella tapaa, ensin sitä oikean paikan hakemista ottamalla koiran perusasentoon ja seurauttamalla yhden askeleen koira minun ja seinän välissä. Näin koira ei pääse istumaan vinoon tms. Palkkana tässä on nami parempi kuin patukka, namilla voi koiraa aluksi ohjailla helpommin. Yhtä askelta olen sitten pidentänyt kahteen ja kolmeen, ottanut liioiteltuja käännöksiä oikealle ja vasemmalle (askel eteen, käännö oik/vas, pysähdys ja palkka), jolloin olen ohjannut koiraa selkeästi käännöksen suuntaan koko kehollani. Tarkoitus on pienentää apuja pikkuhiljaa, ja opettaa koira lukemaan pieniäkin eleitä.
Toinen osa seuraamista on sitten aivan erilainen, siinä koira oppii pysymään mukana, mutta.. Tätä ei oikeastaan voi harjoitella ennen kuin koiralla on jokin käsitys seuraamisesta. Olen itse aloittanut leikkimällä koiran kanssa patukalla. Riistän patukan koiran suusta ja lähden samantien kulkemaan ja annan käskyn 'Seuraa'. Heti kun koira tulee mukana innokkaasti, siis seuraa hyvin, kehun, vapautan ja palkkaan leikillä. Pikkuhiljaa vaatimus hyvästä seuraamisesta pitenee, mukaan tulee käännöksiä pysähdyksiä jne.. Mutta siihen on matkaa ja maltti on valttia tässä(kin) lajissa.
