Veirita ♥ 4.6.1990 || † 12.10.2003 Sä nukuit pois, hiljaiseen uneen. Kauas taakse jäi parhaat vuodet ja iloinen varsa-aika. Kauas taakse jäi startit muutamat, kauas jäi yhteinen ilo ja onni.
~
Kiitos Ritu siitä ajasta jonka kerkesit olla kanssamme. Kokonaisen syksyn. Yhden varsan jätit meille. Kiitoksia <33!

Veirita, eli Ritu lopetettiin 12.10.2003 pahan selkävaivan johdosta, ja jalatkaan eivät mitään kovin tukevaa tekoa enää olleet.

nimi: Veirita

lempinimi: Ritu

rotu: Suomenhevonen

sukupuoli: Tamma

syntynyt: 4.6.1990 (ikääntyy miten sattuu, nyt 19v)

kasvattaja: Ahti Kaukonen

väri: Rautias

merkit: Läsi

säkäkorkeus: 156cm

omistaja: Ravitalli Sitruunapiirakka

Käyttö: Siitostamma, pientä ratsastusta ja ajoa

Ennätys: 1.36,3a - 1.38,7

Voittosumma: 4259 v€ (kisatuloksia ei tiedoissa, kaikki rahnat tienattu oikeasti!)

Ritun luonne on kiltti, rauhallinen ja tasainen. Se on aika lupsakka, mutta ratsuna saattaa vähän "höykyttää" ratsijoitaan. Ritun ostin Sittikseen siitostammaksi The Tallista, jossa se ravasi itselleen 4259 v€:n voittosumman, mutta hankoside petti, ja tamma joutui siirtymään siitokseen. Muutenkaan ei Ritu koskaan ollut mikään tähti-ravaaja, mutta napsi sellaisia pikkusummia. Tarhasta Ritu antaa aika välinpitämättömästi kiinni, joskus jopa luimii. Talutus sujuu sutjakasti, eikä tapahtdu mitään ongelmia. Satulointi onnistuu hienosti, mutta vyön kiristäminen on vaikeahkoa. Siitä Ritu ei oikein pidä. Joskus se on jopa puraissut vyönsä poikki, kun hoitaja on lähtenyt hakemaan putseja. Ajaessa Ritu on herkkä suustaan ja selästään. Raipasta se ei pidä, joten kannattaa jättää se kotiin, muuten tamma alkaa temppuilemaan ja hermostuu. Iän karttuessa on tälle rouvalle tullut jo vähän selkävaivojakin, mutta ne ei tuota kärsimystä, se on vain niin, että Ritulle on jouduttu hankkimaan erityisen pehmeä silapatja ja ns. "lattasatula", joka on sillä sen kuvissa selässä. Ritu on todella herkkä selästään. Se ei anna kädellä koskea selälleen kovin hyvin, saati sitten painaa kädellä. Sitä on hierottava kerran viikossa, jotta tammuli pysyisi kunnossa, ja ettei selkä mene pahemmaksi. Kuitenkaan mitään kipuja tms. se ei paljoakaan tuota. Ratsun hommista Ritu ei kamalasti välitä, mutta on se nyt oppinut vähäsen enemmän täällä, kun me kerran päivässä puoli tuntia ratsastellaan sillä kentällä. Esteistä se pitää jonkin verran, vaikkakin korkeita ei tällä rouvalla tohdita yrittää. Sellaisia vaivaisia 40cm tai alle kokoisia esteitä tai kavaletteja. Koulukin sujuu, ja se on saatu taipumaan jopa Helppoon C:n. Mutta tavallisemmin sillä vain mennään ravia, ja hieman laukkaa kentällä, + sitten jotain koukeroita ja kiemuroita. Ajohommelit sujuvat Ritun kanssa hyvin, mutta kovakätinen ei missään nimessä saa olla! Sama on ratsastaessa, että kovakätinen on kentän sannassa, jos alkaa repiä tätä arvonsa tuntevaa rouvaa suusta. Kärryillä se taas alkaa steppaamaan ja hermostuu, heittää päätään ja jopa pomppii pystyyn. Muuten se kyllä on iloinen, vireä ja reipas ajokkina. Tämä vanha rouva on myös hieno äiti. Se ei ole vihainen varsoistaan, vaan tahtoo ylpeänä esitellä niitä. Se on hieno tamma, ja sille annetaan onnellinen loppuelämä Sitruunapiirakassa. ♥

Isä: Eri-Veijari
Emä: Riitun-Liina

Jälkeläisiä:

t.Leimun-Tähti (i.Leimun-Ero)
t.Leimun Taikatähtö (i.Taikuri) 1.22,5
o/r.GT Vernando (i.E.N.Tornado)
o/r.GT Vihtori (i.IV Liptus)
o.ST Kuupöly (i.Taikajoen Joukahainen) s.9.9.2003