TOUKOKUU 2004
Toukokuun säitä luonnehti monipuolisuus, kuten viime keväänäkin. Helteistä pikkupakkasiin, auringosta synkänharmaaseen taivaaseen, sumusta veteen, räntään, lumeen ja rakeisiin. Ukkosiakin oli. Lehdet puhkesivat, ja puut ja kukat kukkivat silti komeasti kuun puolivälissä.
Maija viihtyi seuranamme perjantaihin 14.5. Hän pisti vauhtia Hillalle luvattujen korvakorujen hankintaan, ja nyt Hillalla sitten on reiät korvissa. Kävimme Kalliovuorilla 8.-10.5. Matkaa luonnehti vaihteleva, enimmäkseen sateinen ja pilvinen säätila. Maa sai lumipeitteen lauantaina, jolloin Maija ja muut pääsivät Hot Springs'iin kylpemään lumen notkuessa puissa, ilman höyrytessä... Toukokuu parhaimmillaan! Vuorista näimme vilahduksia sään ajoittain kirkastuessa. Maijakin taisi saada pari kuvaa todisteeksi, että oli tosiaan ollut sateisen ja sumuisen Lontoon ulkopuolella...
Lasten palsta. Hillan koulu sujuu edelleen hienosti, kuinkas muuten. Hänen koulunsa esitti 7.5. hienon näytelmän, Shakespearen "Kesäyön unelma", johon osallistuivat kaikki oppilaat muutaman ammattinäyttelijän johdolla. Koululaiset olivat joka tapauksessa pääosassa. Hilla oli keiju (ks. kuva alla) ja esitti osansa tosi hienosti. Koulun ulkopuolisista asioista mainittakoon, että Hilla sai kuun lopulla isomman pyörän, mutta Eelis joutuu vielä sotkemaan kolmipyörällään, kun on niin pieni. Hän on alkanut kysellä kaikkea kaiken aikaa kaikkialla (vaikkei tunnu piittaavan vastauksista): "Ai mikä on? Miksi on? Missä on?" Yksi suosikkikysymyksistä on "Mikä on paras veturi?"
Kuukautta sävyttivät myös hurjat, viikkoja kestävät flunssat...
Matin kenttäkausi oli alkanut jo helmikuussa talvilintuinventoinneilla House Riverilla, mutta tositoimet alkoivat toukokuun alussa. Hänen "vasen ja oikea kätensä" Delanie Player ja Simon Slater johdattivat neljä muuta henkilöä maastotyön saloihin. Hyönteispyynnit sekä kesälintujen, etenkin tikkojen, inventoinnit alkoivat House Riverilla 10.5. Seuraavan päivän iltana Suomesta saapui Anne-Maarit Ollila tutustumaan kanadalaisten touhuihin, metsäpaloihin ja keräämään hieman omaakin aineistoa. Suunnitelmat olivat suunnilleen selvillä, mutta Annen päätettäväksi viime kädessä jäisi, mitä ideoita hän ottaisi mukaan työhönsä.
Anne-Maarit lähti jet lagista toivuttuaan Matin mukaan pohjoiseen ma-ke 17.-19.5. tutustumaan paikkoihin ja leiriin. Säätila oli yllättävän aurinkoinen ja iltapäivisin jopa helteinen. Annen iloksi seudulta löytyi hyvin kääpiä (hän on aiemmin selvittänyt kääpien faunaa Suomessa). Yksi päätös oli helposti tehty: Anne alkaisi katsoa kääpien kovakuoriaisfaunaa alkaneena kesänä. Toisena kysymyksenä on hakkuiden reunavyöhykkeen kuoriaislajiston muuttuminen haavikoissa ja mustakuusikoissa. Ovatko synkät mustakuusikot salaisia pelastusveneitä tulen saartamille metsän kovakuoriaisille? No, seuraavalla viikolla Anne aloitti tositoimet eli pyyntien käynnistämisen. Matti kävi hänkin pari päivää House Riverilla hengailemassa ja tekemässä lintulaskentaa.
Kanadan pääuutisia. Kanadan sairaalahygieniasta tehty tuore tutkimus osoitti tämän "onnen kultalan" sairaaloissa sattuneen haittaa -- usein pysyvääkin, kuten hengenmenon -- jopa yli 10 % potilaista. Mikähän mahtaa olla vastaava luku Suomessa? Muita kansallisia aiheita olivat bensan hinta, joka on noussut täälläolomme aikana noin 60:stä yli 82 senttiin, Hullun lehmän tauti (lihan vienti on edelleen tukkoista) sekä erityisesti NHL. Kanadalaiset hurraavat nyt yhdessä "kanadalaiselle" Calgary Flames'ille, joka kohtaa loppuottelusarjassa "amerikkalais"joukkueen. Flames'issa pelaavat suomalaiset Ville Nieminen, Toni Lydman ja ylistetty maalivahti Miikka Kiprusoff, "Kipper". Calgaryssa asuvalta Veli Niinimaalta oli haastattelussa kysytty, onko hän ylpeä suomalaisten mukana olosta. Kanadalaistenhan tässä pitäisi olla ylpeitä, kun ovat saaneet hyviä suomalaisia avuksi kiviselle NHL-tielleen! No, kyllä mekin olemme Flames'in kannalla... Kansainvälisistä uutisista pinnalla pysyttelivät Irak ja Palestiina.