Kannattaa kuulua mahdollisimman moneen urheiluseuraan ja muuhun yhdistykseen, joita on suomenmaassa rekisterit väärällään. Ei pääse nimittäin tulemaan ongelmia vapaa-ajan kanssa näin marras-joulukuussa. Joka ikinen pulju kun pitää ensin vuosikokouksensa ja sen perään pikkujoulunsa. Ja jouluruokaa tarjoo kunnon väki.

Eikä tarvi kummoisiakaan kekkereitä olla, kun viikko jos toinenkin vilahtaa ohi näin kaamosaikaan ihan huomaamatta. Aamulla kun könyää kotiin seitsemän pintaan saunanraikkaana ja nukkuu sitten vaatteet päällä keittiönlattialla iltapäivään ja herää Levosen kärttyisään puheluun, niin ei todellakaan tee mieli todeta joutuvansa samaan ruljanssiin taas seuraavana iltana, eli noin parin tunnin päästä. Kun joku aseistakieltäytyjien salibandyseura, johon ex-kundikaveri huijasi mukaan, pitää karaokepikkujoulut laitakaupungilla. Lenkillä tai hiihtämässä käymisestä ei uskalla unelmoidakaan, vähemmästäkin sydän tilttaa. ja koko ajan on niin perkeleen pimeää.

Työkykyni on laskenut romahdusmaisesti ja henkilökohtainen tuloskehitykseni hälyttää punaisella, roimasti nollalinjan alapuolella. Ulkonäköni kärsii, mutta maksan äänet on onneksi vaiennettu korvakuulokkeista kaikuvalla hengellisellä joulumusiikilla.

Joulunviettomme alkaa jo marraskuussa…

Kyllä ihmisen pitäisi saada näissä olosuhteissa nukkua talviunta. Olkoon esi-isämme olleet mitä tahansa epäsosiaalisia hylkiöitä, kun ovat kotineen ja savupirtteineen tänne saakelin sohjoon ja pimeyteen vängänneet, mutta ei niitäkään pakotettu ulos pirteistään kuin viimehädässä, kaatamaan se nurkissa mouruava karhu, että taas on perheelle apetta viikoksi nauriin kanssa nautittavaksi. Mutta että joka hemmetin aamu pitää tuonne pimeyteen lähteä liukastelemaan silmät turvoksissa ja juoda pannukaupalla Eteläamerikkalaista kahvia, jotta pystyy edes sähköpostia lukemaan. Ja juuri ehtii käydä lounaalla, kun taas on niin pimeä, ettei takaisin löydä. Toimituksen pihalta on katulamputkin rikki sen joidenkin piponkiristelijöiden mielenosoituksen jäljiltä.

Ja firman pikkujoulut on vielä edessäpäin, Gretchen yrittää parhaansa mukaan pitää meidät hereillä mitä ihmeellisimmillä tempauksillaan… Äiti auta.

Mutta hittojako minä täällä autiossa toimituksessa tätäkin naputtelen. Badtrans -mato paljasti kaikkien sähköpostilistoilla olevat kummallisemmatkin tyypit ja viestejä sinkoili sen verran edestakaisin, että päätin vetää piuhat seinästä pariksi päiväksi. Ja viedä sen virustorjuntaekspertin iltapäiväkahville. Sittemmin on ollut hiljaista. Kaikki tuntuvat lähteneen lappiin, joten eikai tässä muu auta kun pakata pikkumustaa mukaan ja lähteä kohti afterskiitä. Ja Levosen puheluiden varalta unohtaa puhelin tänne pöytälaatikkoon. Miten se taas menikään, Mersu ? …Ylläksellä jo paritellaan ..? Odottakaa minua!!

Külli -täti