21.12..2001

 

 

KÜLLITÄDIN JOULUSATU

     
 

Ja tapahtui niinä päivinä, että kaukana itäsuomessa oli kolme keskinkertaista suunnistajaa palailemassa sählypelistä kapakan kautta opiskelijabokseihinsa. Äkkiarvaamatta tänä joulukuisena iltana heille ilmestyi kännykkään tekstiviesti, joka oli tuova heille suuren ilon.

"Meille on tänä päivänä syntynyt pulska tyttölapsi, ottakaa ensimmäinen kulkuneuvo ja päräyttäkää tänne Tampesteriin, sillä nyt pidetään kunnon bileet! "

Nämä urheat suunnistajamiehet pakkasivat lompakkonsa takataskuihin ja suunnistuskamppeet varmuuden vuoksi mukaan, sillä voisihan siellä Tampereen suunnassa hyvinkin olla sen verran vähempi lunta, että pääsisi vähän tossua kastamaan… ja hyppäsivät autoon.

Lunta tuiskutti niin sakeasti Jyväkylään saakka, ettei meinannut tietä erottaa, mutta edellä ajavan rekan perävalot loistivat heidän edessään ja hilpeä riehakkuus ympäröi heidät.

Tampereella he olivat tietenkin umpieksyksissä. Miten sitä nyt keskinkertaisilla suunnistustaidoilla varustettu poikamiesremppa mitään mistään löytäisi, paitsi muutamia nättejä tyttöjä yöllä vartioimassa saaliitaan baaritiskeillä, joten eikun ottamaan pari neuvoa-antavaa. Eihän sillä tuoreella isällä nyt tietenkään kännykkää ollut mukanaan saatikka päällä, minnelie hätäpäissään hukannut..

Nämä kolme keskinkertaista suunnistajaa onnistuivatkin sangen nopeasti löytämään baarista suunnistusta harrastavan tyttölapsen, joka oli varmasti vielä neitsyt, kun oli niin nuoren näköinen. Tämä Maria niminen tyttölapsi oli vääryydellä ja viekkaudella keplotellut itsensä alaikäisenä alkoholin vaikutuksen alaiseksi, mutta kukapa siitä olisi liiemmälti ollut huolissaan kun ei ollut kilpailukausikaan.

Ilta oli jo kääntymässä aamuyön puolelle, keskustelu päätynyt veropolitiikkaan ja Suomen Pankin potentiaaliseen Jukola- joukkueeseen. Mariakin oli katsonut viisaammaksi palata laumaansa kikattavia koulutyttöjä kun ei näistä tyypeistä näyttänyt olevan mihinkään. Kolme keskinkertaista suunnistajaa havaitsivat sittemmin yhden kännyköistään soittavan kansainvälistä ja siellähän tuore isä jo kiroilikin kaverinretkujaan.

He ottivat taksin ja pian jo löysivätkin kaverinsa varpajaisia nauttimasta läheltä Kaupin kilpailumaastoa. Kolme keskinkertaista suunnistajaa antoivat kukin selityksensä ja kun ne oli hyväksytty, päätti illan isäntä keventää sydäntään. Naiset on kertakaikkiaan epäkelpoja lutkia koko sakki. Ei ollutkaan aihetta ilolle, päinvastoin. Oli kihlattunsa ennen heidän yhteenmenoaan käynyt maistelemassa kultaa ja mirhamia ja nyt vasta kehtasi tunnustaa, että voipi hyvinkin olla, että lapsi onkin jonkun muun, mutta että kyllä hän kovasti minua rakastaa silti…

Kolme keskinkertaista suunnistajaa kuuntelivat tarkasti nämä katkerat sanat ja kätkivät ne sydämeensä ja pyhästi vannoivat vastedeskin pysyvänsä mahdollisimman kaukana koko naissuvusta.

 

Külli -täti

Kaikki tässä sadussa esiintyvät henkilöt ja paikat ovat täysin sepitteellisiä, eikä toimitus vastaa mahdollisista yhdynnöistä yhtään mihinkään!