IN MEMORY
Kauan
lähetessä kuolemaa
ahdistus ja pelko katoaa.
Kevyt kulkea on rajan yli,
suojeleva putouksen syli.
Hän ken taistelutta siihen jää,
ehkä eniten hän ymmärtää.
Syvemmille lähteille jo varhain
ehkä joutua on osa parhain
Ken sen tietää? Sumuun hajoaa
kaikki tieto, minkä tarjoo maa.
Mutta syvyyksistä syvimmistä
turvan tieto kohoo, viimeisistä:
Kehdon alla kuilu odottaa,
untuvineen, siihen vaipuvaa
Saima Harmaja
Tämän sivún omistan ajasta ikuisuuteen siirtyneille
hevosystäville. Tahdon kunnioittaa niiden muistoa ja siksi
kirjoitan tänne niiden pienen elämän pähkinänkuoressa.
Hevosen elämä on lyhyempi kuin ihmisen, virtuaalihevosen
varsinkin. Se on pakko hyväksyä. Jääkää hyvästi, rakkaat,
sillä virtuaalihevosestakin tulee todella rakas ajan kuluessa...
Nämä rakkaat on haudattu pihan lehtikuusen alle:
t. Blueberry ox
kimo
i. Blue Moon
e. Strawberry
Viimeinen om. Outi
Tämä nyt ei ole Carunquain aikainen, mutta yksi
ensimmäisistä virtuaalihevosistani, Blueberry, kuoli ähkyyn
siskoni luona jonne se muutti heti minulta lähtönsä jälkeen.
Berry oli keksitty, lähes luonteeton hevonen jolla oli expagen
kuva, mutta niin rakas. Vietimme yhdessä ensimmäisen puoli
vuotta virtuaalimaailmassa ja sen jälkeen olet ollut Outilla,
eli 1,5 vuotta. Lepää rauhassa kultapieni.
¤etusivu¤