Kun puut oli saatu kalliolle, alkoi talkoiden tarkin osuus, joka ei vaatinut niinkään  lihasvoimaa kuin kärsivällisyyttä ja tarkkutta. Sää ei ollut paras mahdollinen mutta tihuuttavan sateen ei annettu latistaa talkootunnelmaa.
Vähä vähältä, hirsi hirreltä, laavu alkoi hahmottua siihen muotoon, jossa se nyt on meidän kaikkien nautittavana. Tarkkasilmäinen ja asiaa tunteva katsoja saattaa huomata, että vasemman yläkuvan tilanne on lavastettu. Mistäkö? Sitä Ei kerrota.
Näissä kuvissa sitävastoin tapahtuu ihan oikea kurkihirren paikalleen laitto. Alakuvat esittävät laavua lähes valmiina, kattohuopaa ja käyttäjiä vaille. Tällä hetkellä ei puutu niitäkään. Tervetuloa viihtymään seurakunnan uudella laavulla. Muistathan päällekkäisyyksien välttämiseksi tehdä varauksen toimistoon, jos aiot tulla isommalla ryhmällä.

                                                                       PALAA  PÄÄSIVULLE