Obrazcy sovremennyh russkih govorov Karelii

Suomi / English / Vybor russkoj kodirovki: UNIX KOI8-R / WINDOWS CP 1251

Näytteitä Karjalan venäläisistä nykymurteista

Karjalan TasavaltaKuzaranda

Toukokuussa 1986 allekirjoitettiin opimus tieteellisestä yhteistyöstä ja opiskelijavaihdosta Joensuun ja Petroskoin yliopistojen välillä. Sopimuksen ansiosta neljä Joensuun yliopiston venäjän kielen opiskelijaa saivat heinäkuussa 1988 mahdollisuuden osallistua Petroskoin yliopiston järjestämään kenttätyöhön. Katariina Jeskanen ja Sari Riihiaho työskentelivät karjalaisessa Kotkatjärven kylässä (Aunuksen piiri). He haastattelivat kaksikielisiä karjalan ja venäjän puhujia. Sari Dufva ja Jaana Mustonen työskentelivät Kuzarandassa (Karhumäen piiri) yhdessä Petroskoin yliopiston venäjän kielen opiskelijoiden kanssa. Viikon aikana he nauhoittivat yli 12 tuntia pohjoisvenäläläistä murretta. Opiskelijoiden kokemuksista kertoo Raportti kielenkeruumatkasta Karjalaan heinäkuussa 1988.

Kuzaranda on perinteinen pohjoisvenäläinen kylä, joka historiallisissa lähteissä mainitaan ensimmäisen kerran jo 1400-luvun puolivälissä. Ennen venäläisen väestön saapumista täällä asui itämerensuomalaisia heimoja - nykyisten vepsäläisten ja karjalaisten esi-isiä. Tästä todistaa myös kylän nimi. Tarkemmin kylästä kertoo V.P Kuznecovan ja I.I. Mullosen artikkeli "Kuzaranda - Kuusiranta".

ÄänisniemiVenäläisen ja itämerensuomalaisen väestön pitkään jatkuneen rinnakkainelon tuloksena Äänisniemelle (ven. Zaonezh'e - niemimaa Äänisen luoteisosassa) kehittyi pohjoisvenäläinen paikallismurre, jota luonnehtivat sellaiset erityispiirteet kuten ns. ljapan'e (sanapainon järjestelmällinen siirtyminen ensitavulle tai prepositiolle). Laajemmassa kontekstissa Äänisniemen katsotaan kuuluvan Aunuksen venäläismurteisiin. Paikallisen murteen nykytilaa kuvastavat Kuzarandassa neljältä kielenoppaalta tallennetut näytteet:

Vertailumateriaalina on esitetty kolme A.A. Shahmatovin Kuzarandan naapurikylässä Tolvujalla vuonna 1884 tallentamaa satua: venäläinen koodisivu UNIX KOI8-R / WINDOWS CP 1251

KuzarandaÄänisniemen etnistä historiaa, suullista kansanperinnettä ja murretta käsittelevää kirjallisuutta

Kemin piiriGridino

Heinäkuussa 1990 Joensuun yliopiston venäjän ainelaitoksen tutkijat Anneli Sarhimaa ja Lea Siilin osallistuivat Petroskoin yliopiston Gridinon kylään (Kemin piiri) järjestämälle murteenkeruumatkalle. Viikon aikana he nauhoittivat noin 10 tuntia murrenäytteitä.

Gridino on pieni kalastajakylä Karel'skoe Pomor'eksi kutsutulla Vienanmeren länsirannikolla. Paikallinen väestö, pomorit, ovat uskonvainoja 1600-luvulla pohjoiseen paenneiden vanhauskoisten jälkeläisiä. Perimätiedon mukaan vielä 1800-luvulla monia nykyisiä pomorilaiskyliä asuttivat karjalalaiset. Tässä yhteydessä voidaan mainita Kieretin kylästä kotoisin ollut kuuluisa venäläinen sadunkertoja M.M. Korguev, jonka äiti oli karjalainen ja joka itsekin osasi karjalaa ("Skazki Karel'skogo Belomor'ja", Petroskoi 1939).

Vaikka nykyiset Gridinolaiset painottavatkin olevansa "venäläisiä pomoreja", monet paikallisen murteen erityispiirteet todistavat itämerensuomalaisesta substraatista tai ainakin läheisistä kosketuksista karjalaiseen väestöön. Aiemmin pomoreilla oli kontakteja myös saamelaisten kanssa. Tästä kertovat luontoon ja elinkeinoihin (kalastus, porotalous) liittyvät saamelaiset lainasanat.

Gridinolaisilta kielenoppailta tallennetut näytteet liitetään näille sivuille myöhemmin.

Transkriptio

Murreteksteissä on käytetty yksinkertaistettua, venäjän kirjakielen ortografiaa myötäilevää transkriptiota. Erikseen on merkitty vain kaikkein selvimmät murteelliset äännepiirteet, joiden avulla voidaan tehdä päätelmiä perinteisen paikallismurteen säilymisestä. Tällaisia piirteitä ovat esim. pehmeän cokan'en ja muinaisen jat'in jäänteet, shch:n ääntyminen, verbien ja adjektiivien supistumat. Osa transkriptiossa esiintyvistä tai siitä pois jätetyistä murrepiirteistä on selitetty kielenoppaiden kuvauksissa.

Sanapaino on merkitty kaksoispisteellä (":") siellä, missä sen paikka tai sanan kirjoitusasu poikkeaa kirjakielestä. Kirjain "ë" osoittaa painollisen vokaalin ohella eräissä tapauksissa myös erityistä murreilmiötä, painottoman e:n muuttumista o:ksi (esim. mo:r'ë 'meri'; kaksoispiste osoittaa tällöin painoa).

Puherytmiä ja intonaatiota osoittavat merkit "/", "..." (lauseen jatkuessa) sekä "//", "!", "?" (lauseen loppu). Kielenoppaiden puheessa esiintyvät suorat sitaatit on merkitty lainausmerkeillä. Kolme ajatusviivaa (---) osoittavat tekstiin jätettyjä aukkoja. Haastattelijan ja muiden henkilöiden kysymykset ja kommentit on lihavoitu.

Yksinkertaistetun transkription avulla esitettyä aineistoa voidaan parhaiten käyttää morfologian ja syntaksin ilmiöiden tarkasteluun. Pieni katkelma jokaisen kielenoppaan puheesta on esitetty myös äänitiedostona: venäläinen koodisivu UNIX KOI8-R / WINDOWS CP 1251.

Transkription ovat laatineet Vladimir ja Elena Panova sekä Esa Anttikoski.

Murresanojen selitykset

Teksteissä esiintyvät murresanat on selitetty erillisissä huomautuksissa. Niitä laadittaessa on käytetty seuraavia lähteitä:

Teknisiä huomautuksia

Verkkosivut on laatinut Esa Anttikoski Netscape Navigator 3.01 Gold -ohjelman ja AMSD Ariadna 1.2 beta -selaimen HTML-editorin avulla. Kuvien ja äänen käsittelyssä on avustanut Juhani Luhtanen.

Etusivu ja kenttätyökohteiden kuvaukset ovat luettavissa suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Venäjänkielisistä sivuista voidaan valita UNIX KOI8-R tai WINDOWS CP 1251 -kooditukset. Eräitä fontteja käytettäessä venäjän "ë"-kirjain ja asyllabisen "u":n merkki saattavat vääristyä.

Seuraavat latinalaiseen kirjaimistoon perustuvat merkit on korvattu kirjainyhtymillä:

Apua kyrilliikkaan liittyvissä ongelmissa löytyy mm. Vadim Maslovin "Russify Everything" -sivuilta.

Kysymykset ja kommentit ovat tervetulleita osoitteilla:

Muusa Savijärvi, professori, Muusa.Savijarvi@joensuu.fi

Esa Anttikoski, Esa.Anttikoski@joensuu.fi

Venäjän kielen ainelaitos, Joensuun yliopisto, PL 111, 80101 Joensuu